Blogi Somepuutarhuri Johanna Rönnlöf

Palstaviljelyn ABC

Miten palstaviljely aloitetaan? Mitä kannattaa ja ei kannata kasvattaa kasvimaapalstalla, mikä grilli on paras, mitä välineitä tarvitaan palstaviljelyyn ja mistä aloitetaan kun vastassa on polvenkorkuinen rikkaruohoniitty! Reilun 10 viljelyvuoden jälkeen haluan jakaa teille mun parhaat vinkit palstaviljelyn aloittamiseen, joten tässä teille palstaviljelyn ABC

Tässä postauksessa sukelletaan aiheeseen palstaviljelyn aloittaminen. Mun ensimmäinen viljelypalsta oli Joensuussa opiskeluaikoina. Sinä kesänä pyörä oli varastettu, kävelymatka palstalle kesti yhteen suuntaan 45 minuuttia ja palsta oli aluksi täynnä juolavehnää. No, juolavehnää siellä oli sen kesän loputtuakin, mutta sain myös porkkanoita ja kesäkurpitsoita. Jotta teidän palstaelämän aloitus ei olisi kuitenkaan ihan näin vaikea, päätin videon lisäksi kirjoittaa vielä tämmöisen ”pienimuotoisen” postauksen siitä, mitä kaikkea olen oppinut kolmen eri palstan viljelijänä yhteensä 13 vuoden aikana.

Tässä postauksessa saatte vähän kärsiä ja katsella tavallistakin huonolaatuisempia kuvia vuosien varrelta, sillä en voi vastustaa kiusausta räntätä näitä kaikkia ihania muistoja tänne blogiin talteen! Tässä kuva palstan portilta ensimmäisiltä vuosilta, kun en vielä tajunnut käyttää katteita. Oikean reunan valkokukkainen kasvi on ojakärsämö (joka saattaa levitä, mutta tässä ei, sillä paikka oli niin huono ja pidin kasvin kitkemällä kurissa).

Mitä välineitä tarvitaan?

Palstaviljelyn aloittaminen onnistuu jouhevasti, kun alla mainittujen pakollisten välineiden lisäksi sulla on myös jonkinlainen penkki ja pöytä. Harsoa ja tiheäsilmäistä verkkoa on hyvä olla myös, sillä palstojen laitamilla näkymättömissä hengailevat linnut ovat oppineet, että toukotöiden aikaan palstoilla on kunnon herkkubuffa. Heti lähdettyäsi ne ilmestyvät napsimaan juuri kylvetyt herneet ja pavut suoraan penkistä. Harso auttaa myös lämmöstä pitäviä papuja kasvamaan.

Mitä välineitä tarvitaan?

Lapio

Kevyt ja terävä. Ei puuosia, jos säilytät palstalla myös talvet.

Puutarhatalikko

Tätä tarvitaan aina kuitenkin. Paras väline kun haluat ravisuttaa mullat irti isoista rikkaruohotuppaista.

Puutarhahara

Välttämätön väline kylvöpenkkien tasoittamiseen. Hyvin tasoitetut penkit takaavat hyvän kasvun sillä kasteluvesi ei jää lammikoiksi eivätkä pienet siemenet huuhtoudu veden mukana mihin sattuu. Tasoitetussa penkissä siemenet itävät tasaisesti ja saat helpommin vedettyä suorat kauniit rivit kylvöille.

Istutuslapio ja käsihara

Istuttamiseen, rikkojen poistoon, taimien siirtelyyn ja möyhimiseen. Erittäin käteviä ovat muoviset kevyet ”hakut”, joiden toisessa päässä on hara ja toisessa jonkinlainen pieni lapiopää.

Kaksi 10 litran kastelukannua

Molempiin käsiin, sillä vesipisteelle on aina liian pitkä matka. Joillakin palstoilla saat laittaa letkun kiinni vesipisteeseen hetkeksi, jolloin voit laskea vettä isoon saaviin valmiiksi lämpenemään. Huomioi kuitenkin, että vesisaavit ovat loukkuja luonnon eläimille, pölyttäjille ja perhosille. Laita siis aina saaviin jokin tukeva kepakko pystyyn, jotta vedenvaraan joutuneet pääsevät pelastautumaan. (Ja toisin kuin väitetään, myös kylmällä vedellä kastelu suoraan letkulla toimii, todistetusti ainakin 10 vuotta ;D)

Auringonvarjo

Yllättävin ja ehdottomasti yksi parhaista hankinnoista palstalle oli halpis auringonvarjo. Kevyt kympin varjo on helppo tökätä maahan juuri siihen kohtaan missä olen kitkemässä, kylvämässä, tai vaikka keräämässä herukoita. Myös kahvittelupaikan ehdoton varuste kesähelteillä.

Halpis auringonvarjo on yllättäen yksi tärkeimpiä varusteita

Rikkaruohoniityn kesytys

Jos sulla käy superhyvä tuuri, saat palstan, jota joku on huolella hoitanut vuosien ajan. Tämmöisellä ja monella vähän vähemmänkin rakkaudella hoidetulla palstalla on usein monivuotisia kukkia, yrttejä, marjapensaita yms. lymyilemässä. Tutki tällainen palsta huolella ja kysy tunnistusapua, jotta et vahingossa heitä menemään pioneita, punaherukoita tai vaikkapa maa-artisokkapöheikköä. Vaikka et tykkäisi jostain kasvista tai kukasta, anna sen kasvaa paikallaan ensimmäinen vuosi. Voi olla, että mielesi muuttuu ja sydämesi lämpenee entiselle inhokille, joka onkin tuoreena palstalta syötynä aivan eri makuinen kuin kaupassa nahistuneena, tai kukka jota perhoset rakastavat, vaikka se ei olisikaan lempiväriäsi.

Usein uusien palstojen jako tapahtuu silloin, kun kasvukausi on jo pitkällä ja vastassa on vain korkea tuulessa huojuva rikkaruohoniitty. Mutta älä lannistu. Palstaviljelyn aloittaminen lähtee siitä, että yrität vähän selvittää mitä rikkoja sun palstalta löytyy ja kohdista torjuntatoimet sen mukaan. Hyvin todennäköisesti sieltä kuitenkin löytyy monivuotisia juuririkkaruohoja kuten ohdakkeita, juolavehnää, leskenlehteä, vuohenputkea, nokkosta jne. Näitä kaikkia on ollut myös mun palstoilla, mutta olennaista on päättää minkä strategian valitset ja sitten tehdä työ kunnolla. Todella kunnolla. Perinteisen kesannoinnin lisäksi voit valita näistä kolmesta toimenpiteestä:

Poista rikat juurineen – se paras tapa!

Järjestä talkoot tai varaudu parin päivän urakkaan

Iske lapio maahan ja nytkäytä maata hiukan irralleen. Huom! Älä turhaan nostele tässä vaiheessa, nytkäytä vain sen verran, että paakku irtoaa. Käy läpi sopivan kokoinen alue ja vältä kävelyä lapiolla avatun pinnan päällä.

Seuraavaksi iske palaset yksi kerrallaan puutarhatalikkoon ja ravista talikolla juuret ja maa-aines erilleen. Yritä saada variseva multa siihen kohtaan mistä palan nostit, älä turhaan levitä sitä lapiolla esikäsitellyn alueen päälle. Vältä kävelyä myös valmiin pinnan päällä. Tämän yksinkertaisen tekniikan näet videossa ”Kasvimaan kevättyöt”. Rikkojen poistaminen tällä tavoin käy aarin palstalta suhteellisen joutuisasti ja saat rikat helposti pois kun et turhaan katko niiden juuristoa.

Yritä saada kaikki rikkaruohojen juuret pois. Juuririkkaruohot jatkavat kasvuaan jopa parin sentin mittaisista palasista. Mitä huolellisempi olet tässä vaiheessa, sitä helpompaa elämä on tulevina vuosina.

Älä missään nimessä käytä jyrsintä, sillä se vain katkoo rikkojen juuret tuhansiksi palasiksi ja lopputulos on kasvua rehevöittävä juuritrimmaus juuri niille rikoille, joista halusit eroon.

Mädätä monivuotisten juuririkkojen kaikki osat mustissa löyhästi suljetuissa jätesäkeissä. Älä laita niitä kompostiin äläkä kaiva maahan, sillä siellä ne vain jatkavat iloisesti kasvuaan.

Rikkojen poistaminen tällä tavalla on työlästä, mutta kateviljelyyn yhdistettynä ehdottomasti kaikkein tehokkain tapa saada palstasta nopeasti viljelykelpoinen. Muista käydä läpi palsta myös syksyllä ja poista silloinkin kaikki löytämäsi juuririkat, sillä juuri syksyllä esimerkiksi juolavehnä kerää juurakkoonsa vararavintoa, jolla se taas jaksaa ponnistaa keväällä kasvuun.

Talkoot järjestämällä pääseet vähän helpommalla, mutta varmista, että kaikilla osallistujilla on mukanaan puutarhatalikko, ei heinähanko ;D

Tukahduta rikat peittämällä

Rikkojen tukahduttaminen peittämällä säästää selkää, mutta vie aikaa 1-2 kasvukauden verran.

Peittämiseen voit käyttää esim. valoa läpäisemätöntä aumamuovia, tai pahvi/sanomalehtikerrosta yhdistettynä paksuun kerrokseen olkea, kuorikatetta tai lehtiä. Älä käytä mansikkakangasta, juuriestekangasta, tai ohuita pressuja, sillä ne päästävät valoa lävitseen ja rikat kasvavat niistä läpi. Ne myös hapertuvat maahan mikromuoviksi ja hapertuneita paloja on mahdotonta kaivella maasta pois. Jos käytät pahvia, tarkista, että pahvi on oikeasti muovitonta ja ettei pahvia ole käsitelty myrkyllisillä pintakäsittelyaineilla, kuten PFAS-yhdisteillä. Jos tämmöistä pahvia ei löydy, turvallisempaa on käyttää muovitonta tavallista sanomalehteä.

Peittämisessä ehdottoman olennaista on, että peite on tiiviisti maata vasten. Niin tiiviisti, että maasta nousevat rikat eivät pääse nostamaan sitä ylös. Muovisten peitteiden kanssa tämä on olennaista, sillä kun kasvit nostavat peitettä kasvaessaan, myös saumat alkavat harittaa ja rikat saavat valoa. Peitä alue myös reunoiltaan mielellään ainakin metrin-puolentoista verran yli siitä kohdasta, mihin viljelyksesi ajattelit loppuvan. Laita kaikkien saumojen ja reunojen päälle tasaiset, tarpeeksi painavat painot.

Kun poistat muoviset peitteet, kitke jäljellä olevat rikat pois, möyhennä maa ja tutki maan ravinnepitoisuus ja pH viljavuusanalyysin avulla. Jos teet tämän syksyllä, lisää talveksi taas kunnon kerros katetta. Haravoi kate keväällä pois, jotta maa lämpenee nopeammin. Katso tarkemmat ohjeet jatkoon kateviljely videolta!

Nykyään löytyy myös kotimaisia katepapereita, joilla voi peittää maan. Katepaperit kestävät yleensä yhden kasvukauden verran, mutta ne eivät riitä poistamaan juuririkkaruohoja, jotka saavat riittävän valonhäivähdyksen taimen istutusaukkosta tai saumakohdista.

Rakenna lavatarha

Lavatarha rikkaruohoniitylle ei pelasta työltä..

Usein aloittavat palstaviljelijät iskevät pari lavaa rikkojen keskelle ja pahimmassa tapauksessa vielä pohjalle jonkin rikkaruohojen kasvua ”estävän” juuriestekankaan, jota mainokset ovat väittäneet biohajoavaksi ja joka vielä taitetaan lavan sisäreunoja vasten ylös. Näin toimimalla tapahtuu 2 asiaa. Rikkaruohot kasvavat lavaan sisälle ja kangas hapertuu mikromuoviksi ja hapertuneiksi palasiksi, joita et koskaan saa pois maaperästä.

Toimi siis kuten yllä, mutta älä käytä rikkaruohojen kasvua estäviä juurimattoja tai muoveja edes käytävillä, sillä jatkuva käveleminen haperruttaa kankaat ja muovit entistä nopeammin.

Paras tapa olisi tässäkin kohtaa poistaa kaikki rikat ensin juurineen, mutta jos et halua tehdä niin, niin levitä sanomalehtikerros reilusti lavan reunojen ulkopuolelle ja laita sanomalehteä todella reilu, ainakin sentin paksuinen kerros. Laita sanomalehteä ja katetta myös käytäville reilusti ja tarkista, että kaikki reunat limittyvät 15-20 senttiä. Esimerkiksi juolavehnän biomassasta suurin osa on maan alla, sopeutuneena elämään pimeydessä, joten pidä tämä mielessä. Katekerroksen tulee olla oikeasti paksu, jotta se estäisi juolavehnää kipuamasta ylös pohjalta.

Katteet kuten olki ja hamppu ovat usein suhteellisen hintavia jos niitä käyttää kunnon kerroksen, joten harkitse myös pystyisitkö hakemaan luomuolkea itse peräkärryllä palstalle kokonaisen pyöröpaalin verran esimerkiksi kimpassa muiden palstalaisten kanssa?

Lavatarhassa huomionarvoinen asia on myös se, että lavaviljelmiä täytyy kastella merkittävästi enemmän, kuin perinteistä kateviljeltyä kasvimaata. Jos palsta on kuitenkin sulle paikka, jonne haluat pyöräillä kesäaikaan lähemmäs joka ilta, tai aamuvarhaisella ihailemaan kasvua ja hengähtämään, niin sitten lavat ovat sinua varten. Kiireiselle ihmiselle, joka viettää palstalla vain viikonloput, voi lavaviljelyksen hoitaminen muodostua turhan työlääksi juuri kastelun tarpeen vuoksi.

Mitä kannattaa kasvattaa?

Kaikkea ei tarvitse tehdä heti itse, kuten vaikkapa taimikasvatusta.

Ensimmäisenä vuonna ei kannata yrittää tehdä kaikkea itse. Usein palstaviljelyn aloittaminen viivästyy ensimmäisenä kesänä sen verran, että itse kaupunkiasunnossa kasvatetut taimet venyvät huonoiksi ja honteloiksi. Silloin kannattaa suunnata iloisesti paikalliselle torille, sillä toreilta löytyy usein ne parhaat kotimaiset lähituotetut ja tanakat taimet. Jos torilla ei taimia näy, niin yritä etsiä kotimaisia taimia puutarhakaupoista.

Taimien kotimaisuus on tärkeää paristakin syystä; 1. ulkomaisten taimien mukana tulee yhä useammin nk. tappajaetanan, eli espanjansiruetanan munia. Usko pois, tätä etanaa et halua viljelypalstallesi.

Toinen syy on tietysti kotimaisen puutarhatuotannon ja sitä kautta myös paikallisten vahvojen kasvikantojen tukeminen (esim. ryväs- ja pillisipulit, maatiaistomaatit jne.).

Ensimmäisen pillisipulini löysin Helsingin kauppatorilta, jossa eräs vanha rouva myi taimia joka vuosi. Meni useampi vuosi ennen kuin tajusin, että sitä voi helposti kasvattaa siemenistä itsekin!

Kiireisenä kesänä kannattaa taimina ostaa ainakin kurpitsat, tomaatit, maissit, lamopinaatti ja yrtit. Avomaankurkku, pavut ja herneet, kasvavat usein kauniimmin suorakylvettyinä, mutta pohjoisemmassa niidenkin istutus taimena toki varhaistaa satoa. Jos palstasi on pohjoisessa Suomessa, kannattaa kysellä muilta viljelijöiltä mitä vielä kannattaa kylvää. Heillä voi usein olla myös itse kasvatettuja ylijäämätaimia tarjolla.

Palsternakka ja mustajuuri vaativat pitkän kasvuajan, joten ne kannattaakin kylvää nk. syyskylvönä, eli vasta syksyllä hyvin muokattuun maahan. Sadon voit nostaa vuoden kuluttua seuraavana syksynä, tai varhaissatona puolentoista vuoden kuluttua keväällä, kuten tässä kuvassa. Vihreät lehdet ovat valkosipulin versoja monivuotisesta valkosipulipöheiköstä.

Mikroilmasto, viljelyvinkit jne.

Palstalla tila loppuu aina kesken, joten sekaviljely on hyvin suositeltavaa. Tässä yksi hyvin toimiva yhdistelmä; purjon aluskasvina toimiva lamopinaatti. Tässä kuvassa molemmat vasta pieniä, mutta lamopinaatti peittää lopulta koko penkin ja purjo kasvaa tyytyväisenä pinaattimeren yllä.

Kun nyt kuitenkin mietit, että mitäköhän siellä palstalla kannattaa viljellä ja miten, niin tässä vielä linkit videossa mainittuihin aikaisempiin videoihin, joista saat rutkasti vinkkejä ja ajatuksia <3

Kasvimaan ja lavatarhan suunnittelu Tässä videossa juttua myös kasvimaan aitaamisesta, joka on tietty ehdottoman tärkeää!

Kasvimaan kevättyöt

Kaikki kateviljelystä

Lavatarhan ja kasvimaan TOP 10

Maa-analyysi eli viljavuustutkimus

Jakotaimia ystäviltä?

Jokaisella palstalla on hyvä olla myös kukkia

Kukkapenkki esimerkiksi yleisen käytävän vieressä on hyvä idea, mutta kun ystävät tarjoavat jakotaimia, varmistu kuitenkin parista asiasta.

Tarkista ettei ystävän puutarhassa ole espanjansiruetanoita tai lehtokotiloita. Tarkista myös ettei ko. kasvi ole holtittomasti leviävä, tai jopa vieraslajilistalla.

Huomioi myös etanavaara jos keräät katemateriaalia lähialueilta. Esimerkiksi Helsingin hautausmailta saattaa saada tuoretta ruohosilppua palstalle katteeksi, mutta harvassa ovat enää ne hautausmaat, joilla ei olisi ainakin lehtokotiloita.

Lasten myötä palstailu muuttui paljonkin ja paikasta tuli niin rakas myös lapsille, että heille piti varata omat kasvimaa-alueet. Kuvan leikkimökki oli valitettavasti täysin sääntöjen vastainen ja se jouduttiin poistamaan. Lapset eivät kyllä onneksi välitä onko heillä mökki vai risumaja, kunhan on joku paikka jossa saa kaivaa ja leikkiä. Saattaa jopa olla, että se risumaja oli mieluisampi!

Oleskelunurkkaus

Palstalla toimi vuosien ajan pöytänä laatikko, jossa oli vanerista sahattu avattava kansi. En koskaan käyttänyt lukkoa, sillä lukot houkuttelevat varkaita.

Suojaisa oleskelupaikka on palstaviljelyn kulmakiviä ja paras paikka oleskeluun on palstan kulmassa, jossa se vie mahdollisimman vähän tilaa itse viljelyksiltä eikä varjosta. Oleskelunurkkauksen reunoille kannattaa istuttaa jotain suojaavaa kasvia, kuten vaikkapa viiniköynnöstä tukea vasten, loppukesällä tuulessa viehkosti heiluvaa parsaa tai vaikkapa viuhkan muotoon leikattuja ja tuettuja marjapensaita. Tarkista aina palsta-alueen säännöt sen suhteen minkä kokoisia ja mihin puuvartisia kasveja ja pensaita saa istuttaa.

Viiniköynnös ja syötäviä kukkia

Ystävät palstalle ja sato jakoon

Joskus palstaviljely pienten lasten kanssa voi olla niin sekavaa touhua, että porkkanapalkalla lapsia vahtivat ystävät ovat parsanipun arvoisia

Palstaviljely vie aluksi paljon aikaa ja sitten kesällä, kun kaikki kukoistaa ja hommaa on vähemmän, on palstasta muodostunut jo ihana keidas, jossa on vain upeaa viettää aikaa. Jos kuitenkin haluaisit myös nähdä ystäviäsi, niin kutsu heidät palstalle! Itse tein usein niin, että ilmoitin Facebookissa meneväni palstalle koko päiväksi kahvin ja suklaakakun kera. Lähistöllä liikkuvat ystävät sitten poikkesivat moikkaamaan kuka milloinkin. Koskaan ei ollut ruuhkaa, mutta mukavasti uurastus katkesi aina välillä ystävän pölähdykseen paikalle. Hauskuuden kruunaa se, kun ystävät ihastelevat kaikkea kaunista ja herkullista ja voit aina ilahduttaa lykkäämällä kaverille mukaan pikkuisen salviaa, valkosipulinversoja, lehtikaalia tai pari pionin kukkaa.

Palstalla tuli syötyä eväiden lisäksi aamupaloja, lounaita, päivällisiä, kakkukahveja… Herkuttelu ystävän kanssa onkin rikkaruohojen nyppimismediataation lisäksi yksi parhaita tapoja viettää palstakesää.

Palstan sato on kaikessa tuoreudessaan ja herkullisuudessaan mainiota vaihtokauppatavaraa esimerkiksi kiitokseksi lastenhoitoavusta. Ajan kuluessa opit huomaamaan kuka ystävistä arvostaa joululahjana itsetehtyä kehäkukkavoidetta tai teesekoitusta ja joskus saat näillä pienillä teoilla monta ystävää inspiroitua saman harrastuksen äärelle.

Viiniköynnöksestä saa näkösuojaa, viininlehtikääryleitä ja rypäleitä

Paras kaupunkijuhannus ikinä oli kasvimaalla aamuun asti parhaan ystävän kanssa istuttu yö, jolloin aamu-usvan hiipiessä kukkien lomaan vedimme ylle vain viltit ja jatkoimme maailman parantamista.

Sosiaalinen palsta

Ensimmäisten vuosien sadosta riitti maustekurkkuja ystävillekin

Aikoinaan kun aloitin palstaviljelijänä olivat somekanavat juuri lyöneet läpi, mutta esimerkiksi meidän palsta-alueella ei ollut vielä omaa Facebook-ryhmää. Jos sellaista ei jostain syystä sun palsta-alueella ole, niin pistä se pystyyn. Vie ilmoitustaululle tästä tieto, johon kirjoitat ryhmän nimen irtileikattaviin paperilappusiin (koska mummot ja kiireiset työikäiset eivät muista mitään) ja lisää lappuseen vielä QR-koodi, niin sitten ehkä jokainen löytää ryhmän. Itse järjestin aikoinaan vielä palstaviljelijöille parit illanistujaiset palstan yleisellä piknikpaikalla, jotta ihmiset tutustuisivat vähän paremmin toisiinsa. Tästä oli paljon hyötyä, syntyi yhteisiä olki- ja hevonkakkatilauksia, taimienvaihtoa jne. Kaikkea tätä olisi varmasti ollut ilman minuakin, mutta hauskaa oli tutustua tätä kautta porukkaan myös itse.

Kurkkuyrtin kauniit pörröiset kukat houkuttelevat kimalaisia, mutta nykyään kukkia ei suositella syötäväksi

Moni ehkä pelkää, että tästä seuraa se, ettei koskaan saa olla palstalla yksin? Muun muassa tähän sain mainion neuvon Helenalta, eräältä palsta-alueemme konkariviljelijältä. Hän sanoi, että kun on aikaa hän mielellään juttelee. Mutta jos on vähän kiirettä, niin hän kyllä juttelee, mutta ei lopeta työskentelyä. Tästä ihmiset yleensä nopeasti hoksaavat, että jaahas, palataan höpöttämään lisää paremmalla ajalla :D

Tämän puuliljan vaniljainen tuoksu oli pysäyttävän ihana kokemus palstan kesäillassa

Kannattaa myös olla ystävällinen alueella liikkuville nuorille, jotka vastoin yleistä harhaluuloa ovat harvoin niitä pahimpia tihutöiden tekijöitä. Tarjoa nuorille porkkanoita ja maistiaisia erikoisista herkuista. Jos nuoriin suhtautuu avoimesti, ystävällisesti ja kunnioituksella, voit kylvää jonkun heistä mieleen puutarhainnostuksen siemenen ja sitä kautta maailma on taas monta puutarhaa parempi paikka.

Maan siemenpankki

Varoituksen sana vielä lopuksi liittyen toisten viljelijöiden maahan lataamaan siemenpankkiin. Palstoilla on ollut usein monta viljelijää ennen sinua ja maan siemenpankissa saattaa uinua vaikka mitä. Itselläni kasvoi palstalla aluksi sormustinkukkaa, joka pääsi kerran levittämään siemenensä niin, että niitä nousee palstalta yhä. Sormustinkukka on tappavan myrkyllinen ja vaikuttaa suoraan sydämen toimintaan, joten sitä kannattaa todellakin varoa. Voi olla, että tämä varoitteluni on täysin yliammuttua, mutta jos viljelet salaattia uudella palstalla, niin itse katsoisin todella tarkkaan, että jokainen salaattirivissä itänyt lehti on todella sitä mitä pitää.

Lasagnepenkki kompostin sijaan

Lasagnepenkistä ei löytynyt kuvaa, joten pistetään tähän kuva asterin kukassa yöpyvästä kimalaisesta

Komposti on asia, joka harvoin onnistuu toimimaan palstalla. Sen sijaan sain eräältä ”tehoviljelijäksi” nimitetyltä palstanaapurilta kerran mainion vinkin toimivasta lasagnepenkkisysteemistä. Hän teki rikoista, naateista ja talventörröttäjistä kasan, jonka päällysti mustalla muovilla. Muovin päälle reikä, vähän multaa ja kesäkurpitsa kasvamaan.

Tätä versiota varioin itse siten, että pahimmat juuririkat mädätin jätesäkeissä ja rakensin kompostikehikoista yksivuotisille rikoille, naateille ja talventörröttäjille lavan, jonka vuorasin mustalla muovilla ja tein muuten kuten yllä kuvattu. Päällä kasvatin kesäkurpitsaa ja joka kevät tyhjensin syntynyttä multaa pois ennenkuin lisäsin uutta materiaalia tilalle. Ei ihan yhtä tehokasta, mutta tavallaan huolettomampaa, kun ei tarvi pelätä, että juuririkat leviävät lasagnepenkistä maan kautta. Ellei tähän versioon lasagnepenkistä dumppaa juuririkkoja, niin tämän voisi hyvin (ja ehkä ekologisemmin?) toteuttaa myös parilla kasvulavalla ja katteilla. Mutta ne monivuotiset rikat, niille suosittelen kyllä kahden vuoden jätesäkkikäsittelyä.

Löytyihän se kuva lopulta! Tässä lasagnepenkissä kasvaa jo kesäkurpitsan taimet (2kpl=maksimimäärä, usko pois!) ja taustalla vihertää penkissään maissit.

Palstakesä täältä tullaan!

Akileijoja on helppo kylvää itse siemenistä. Nämä akileijat kylvin suoraan penkkiin muistaakseni kesäkuussa ja seuraavana vuonna ne kukkivat ensimmäisen kerran. Perennojen kylvämisestä löytyy myös oma videonsa!

Aika paljon tuli tekstiä ja toivottavasti näistä sekalaisista vinkeistä on hyötyä. Vielä pakko sanoa, että muista ottaa palstalle aina eväät, tarpeeksi juotavaa, aurinkorasvaa, auringolta suojaava hattu ja se päivänvarjo.

Kunnon eväät ja säästä riippuen kylmää tai kuumaa juotavaa on ehdoton juttu palstalle lähtiessä, sillä sinne jumiutuu aina pidemmäksi aikaa kuin oli suunnitelmissa

Paras sää palstahommiin on muuten usein vähän varjoinen ja jopa tihkusateinen päivä. Nimittäin silloin palstalla saa olla aivan rauhassa. Maa ja puiden silmut tuoksuvat, linnut laulavat, eikä missään ole ristin sielua. Myös varhaiset aamut ovat näistä samoista syistä maagisia ajankohtia palstapuuhiin.

Tihkusadepäivät on parhaita palstapäiviä!

Ota paljon kuvia ja kirjoita ylös mitä missäkin kasvoi, jotta voit talvella taas innostua ja suunnitella seuraavan vuoden istutukset ajoissa ja huolella viljelykierron huomioiden.

Tomaatintaimien kuljetus palstalle vuonna 2014

Mitenköhän tämän postauksen pystyisi lopettamaan, kun tuli jo ihan kauhea ikävä vanhaa palstaa… No, ei kai muuta kuin ihanaa palstakesää <3

Kysykää jos jotain ihmetyksen aiheita heräsi ja pistäkää myös omat vinkit jakoon!

  • Ei ole kommentteja.
  • Lähetä kommentti

    This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

    Tilaa Kotipuutarha-lehti

    Tutustumistarjous 4 lehteä 25 €
    Tilaa nyt