Halpiskasvihuoneen toinen mahdollisuus

Vuosi sitten tähän aikaan muutaman kympin kasvihuone oli käytössä päivittäin taimien karaisussa ja kuvasta päätellen kuukausimansikat asuivat siellä jo vappuna. Nyt on kuitenkin eri ajat, ja tänne Vaasaankin oli luvattu alkuviikolle jopa lumisateita!

Viime vuonna kylvin kuukausimansikat helmikuussa ja hoidin taimia hyvin, joten satoakin ehti tulla kesän aikana jo hiukan. Tänä vuonna viime vuoden taimet antavat sitten ensimmäisen kunnon satonsa.

Tämmöisissä neliöiltään pienissä ja heppoisissa kasvihuoneissa ei oikeastaan ole paljonkaan järkeä, sillä mitä pienempi huone, sitä nopeammin lämpötila nousee liian korkeaksi eikä näissä yleensä ole automaattisesti avautuvia tuuletusikkunoita, ja itseasiassa omassani ei ole tuuletusikkunoita lainkaan.

Tarkoituksena onkin käyttää tätä lähinnä taimien karaisuun ja ehkä joskus tulevaisuudessa vielä kasvihuone kasvihuoneessa systeemillä jonkin isomman kasvihuoneen sisällä. Silloin voisin lämmittää tätä pientä kasvihuonetta ja kääriä ympärille vaikkapa paremmin lämpöä eristävää kuplamuovia, sillä tämä huoneen oma muovi on siinä vaiheessa todennäköisesti jo revennyt rikki.

Tai näin ainakin perustelin kasvihuoneen hankinnan itselleni viime keväänä!

Kun mopo karkaa

Kasasin pikku häkkyrän tänä vuonna suoraan talolle, sillä en uskalla pitää mitään talolle siirtyviä kasveja kovin pitkään vuokra-asunnon pihassa, jotteivät lehtokotilot lähtisi muuttokuorman mukana.

Viime kesänä taimet ulkoilivat vuokra-asunnon terassilla ja kasvihuoneessa, kunnes tajusin miten paljon lehtokotiloita takapihalla ryömi ja päätin antaa kaikki taimet pois ystäville, joiden pihoista kotiloita jo löytyy…

Tänä vuonna ei ollut tarkoitus laittaa juuri mitään esikasvatukseen, mutta tiedättehän te miten siinä aina käy. Taimihyllyt notkuu chileistä, paprikoista ja mukana on myös kaksi munakoisoa, mutta sentään vain yksi latva-artisokka. Olin myös ajatellut, etten edes yritä kasvattaa mitään tuossa liian pienessä hökötyksessä, jossa kasvuolosuhteet on pääosan ajasta kaikkea muuta kuin optimit.

Mulla on kuitenkin isosisko, joka on tosi taitava viherpeukalo ja hän kasvatteli viime kesänä menemään tomaatteja ja chilejä samanlaisessa huoneessa.

Tältä näytti isosiskon pikkuisessa kasvihuoneessa viime kesänä kun tomaatit alkoivat kypsyä. Syvät erilliset kasvualtaat tasasivat jonkin verran kosteus- ja lämpöolosuhteita pienessä huoneessa.

Joten pakkohan se on kokeilla, jos itsekin jotain satoa saisi. Tai ainakin ihanan viidakon, jossa käydä remppapäivien keskellä syömässä lounas.

Yritin olla kerrankin järjestelmällinen ja erottelin kaikki eri osat omiin kasoihinsa. Kokoamisohjeet oli tietenkin hukassa, mutta aikani nettiä kahlattuani löysin oikeat ohjeet.

Putketkin oli kaikki tallella, ei voi kuin ihmetellä.

Pohja valmiina.

Miten tässä aina käy näin?

Näiden huoneiden kasaaminen on oikeasti tosi helppoa ja nopeaa, mutta niin siinä aina käy, että jossain vaiheessa seisot kädessäsi kasa osia, joiden oikeasta sijoituksesta ei ole mitään hajua.

Vanhat tikkaat ovat maassa merkitsemässä paikkaa, jossa ei saa kulkea ennen kuin muutama vanha perenna on siirretty muualle. Näitä paikkoja tällä tontilla riittää!

Lopulta hoksasin, että olin tehnyt yhden oman virheen, mutta myös ohjeessa oli yksi virhe(!). Pari palikkaa siis vaihtoi paikkaa ja tadaa runko oli kasassa.

Muovi oli ollut varastossa mytyssä ja mytty odotti auringossa rungon kasaamisen ajan, joten tässä vaiheessa se oli lämmennyt sisältä tosi kuumaksi ja melkein sulanut.

Jotenkin rakastan tätä kuumentuneen muovin käryä, vaikka se on varmasti kaikkea muuta kuin terveellistä nuuhkittavaa.

Muoviosat näissä halpishuoneissa kestävät itselläni ainakin järjestään vain pari vuotta ehjänä. Helsingissä asuessa karaisin taimia partsilla minikasvihuoneessa ja kun sen muovit ja vetoketjut hajosivat, niin itse runkoa pystyi onneksi vielä käyttämään käärimällä hökötyksen kasvuharsoon.

Muovi on jo irronnut saumoistaan ensimmäisen kesän jälkeen

Näissä pienissä muovihuoneissa on myös sellainen huomioitava asia, että nämä lähtevät todella helposti tuulen mukana taivaalle, joten kunnon painot tai ankkurointi on pakollista. Pelkkä ruukkujen paino ei mitenkään riitä pitämään huonetta paikallaan.

No, eipä mennyt montaa päivää, kun sain kuvaterveiset talolta. Runko oli kyllä pysynyt paikoillaan.

Onneksi huoneessa värjötteli vasta Kevätmessuilta hankitut liljat, jotka ovat jo tottuneet ulkoilmaan.

Liljat on tarkoitus siirtää tähän penkkiin kasvimaalle, johon olen siirtänyt vähän kaikenlaista puutarhasta löytynyttä.

Tästä penkistä löytyy jo mm. ritarinkannuksia ja varjoliljoja sekä muutama varsiparsakaali

“Onneksi” tässä taitaa olla vielä aikaa askarrella muovia paremmin kiinni, sillä näyttää kestävän aika kauan, ennen kuin munakoisot, tomaatit, chilit ja paprikat uskaltaa siirtää kasvihuoneeseen. Tomaatin kasvu kärsii jo +10 asteessa ja muovi- ja lasihuoneissa lämpötila laskee kuitenkin yöllä todella radikaalisti heti kun auringonvalo häviää. Jonkin verran öisiä lämpötiloja voisi parantaa levittämällä harsoja illalla, silloin kun aurinko on lämmittänyt huoneen ja paistaa vielä, mutta kun ei asuta vielä samalla tontilla kasvihuoneen kanssa, niin vähän hankalaksi menee.

Lämpimiä päiviä odotellessa! Onkos teillä jo tomaatit ja muut muuttaneet kasvihuoneeseen?

3 Comments

  • Tässä mun halpiskasvihuone purkua vailla. Ostin tuon pressukasvihuoneen aikoinaan Motonetistä tarjoushintaan 99 euroa! Ja kyllä se kesti juuri sen aikaa kuin mun innostuskin, olisiko ollut 3-4 vuotta. Koskaan en sieltä kuitenkaan tomaattisatoa saanut. Ja tiedän syynkin, liian vähän aurinkoa. Mutta kun muuta paikkaa ei tuolle projektille silloin ollut.

    • No voi! Aurinkoa ne kyllä vaatii, muuten ei tuu mitään. Mulla odottaa vasta haaveissa sitten se oikea kunnon kasvihuone, mutta se paikka pitäisi juurikin keksiä!

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*