Puutarha avuksi kriisin aikana

Puutarha ja luonto hoitavat ihmistä monin tavoin silloin, kun eletään vaikeita aikoja. Puutarhanhoito voi lievittää ahdistusta, parantaa mielialaa ja elvyttää jumiutuneita ajatuksia.

Puutarha hoitaa mieltä

Psykiatri ja psykoterapeutti Sue Stuart-Smith julkaisi vuonna 2020 kirjan, joka käsittelee puutarhan mieltä hoitavaa vaikutusta. The Well Gardened Mind käsittelee tosielämän tarinoin sitä, millä tavoin sekä luonto että puutarha vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin. Kirja oli erityisen ajankohtainen julkaisuvuonna, kun lähes koko maailma eli koronapandemian vuoksi eristynyttä arkea ja ihmisten oli tärkeää löytää tukea jaksamiseen omasta lähiympäristöstä.

Puutarhojen ja laajemmin viherympäristöjen terveysvaikutuksia sekä fyysiseen, että psyykkiseen hyvinvointiin on tutkittu myös Suomessa*. On todettu, että viherympäristöissä oleskelu ja kasvien kanssa puuhastelu voi alentaa verenpainetta sekä stressihormoniksi kutsutun kortisolin tasoa elimistössä.

*mm. Erja Rappe, Viherympäristön hyvinvointivaikutukset ja Tari Haahtela, Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi.

Miten luonto ja puutarha hoitavat mieltä?

Stuart-Smith toteaa, että osa puutarhan hyvinvointia lisäävistä vaikutuksista tapahtuu tiedostamatta. Paitsi että ahdistus lievittyy ja stressaantunut mieli saa hoivaa, kosketus ja kontakti maaperään on olennainen. Mullan käsittely altistaa ihmisen erilaisille hyville bakteereille, jotka voivat tukea immuunijärjestelmää. Tietyillä bakteereilla voi tutkimusten valossa olla jopa vaikutuksia serotoniinin tuotantoon ja sitä kautta mielialaan ja jaksamiseen.

Kasvun seuraaminen sinänsä on voimaannuttavaa ja valaa uskoa siihen, että kaikki järjestyy. Tällä on merkitystä erityisesti silloin, kun eletään keskellä kriisitilannetta ja poikkeusoloja. Puutarhanhoito keskittää ajatuksia käsillä olevaan hetkeen ja myös tulevaisuuteen positiivisella tavalla, Stuart-Smith sanoo. Se antaa suoran kontaktin siihen, miten elämä toimii ja jatkuu kaikesta huolimatta. ”Gardening is a hopeful act.”

Stuart-Smithin mukaan ihmisten tarve esimerkiksi tehdä kylvöjä ja huolehtia kasveista on luontaista ja tämä tarve voimistuu kriisitilanteissa. Meillä Suomessakin huomattiin, että kiinnostus puutarhanhoitoon kasvoi voimakkaasti ensimmäisten koronavuosien aikana. Samoja havaintoja on tehty aiemminkin erilaisten luonnonkatastrofien ja sotien jälkeen. Ilmeisesti on niin, että ääritilanteissa ihminen vaistomaisesti kokee tarvetta kytkeytyä osaksi luontoa.

Puutarhassa puuhailu rentouttaa ja vie ajatukset pois ikävistä asioista.

Kokeile näitä

Mene puutarhaan, puistoon tai metsään, kun koet kriisejä henkilökohtaisessä elämässä tai maailmantilanne ahdistaa. Katso ja koske kasveja. Hengitä syvään ja ole läsnä vain itsellesi.
Luo puutarha myös sisälle. Kasvata yrttejä ikkunalaudoilla ja hanki uusia ruukkukasveja. Kuuntele tallenteina linnunlaulua ja muita luonnon ääniä.
Anna luonnon auttaa sinua sinua löytämään oma sisäinen rauhasi. Anna mielesi kokea kiitollisuutta ympäröivästä luonnosta.