Kasvitaudit ja tuholaiset

Härmän torjunta

Härmä on kasveilla esiintyvä sienitauti. Sairastuneen kasvin tunnistaa parhaiten harmaasta pölystä kasvien lehdillä. Härmä ei yleensä tapa kasvia, mutta sienirihmasto haittaa kasvin yhteyttämistä ja turmelee ulkonäön. Härmä voi myös heikentää ravintokasvien, kuten mansikan, vadelman ja herukan satoa.

Mihin kasveihin härmä tulee?

Härmää esiintyy lähes kaikilla kasveilla. Tyypillisimpiä härmään sairastuvia puuvartisia ovat herukat ja karviainen, vaahterat, pajut, tammet, ruusut ja siperianhernepensas. Perennoista härmän alttiita ovat punaväriminttu, syysleimu, kellukat, ängelmät, ukonhatut, asterit, imikät ja ritarinkannukset. Hyötykasveilla härmää tulee muun muassa kurkuille ja kurpitsoille sekä mansikoille.

Nuoret kasvinosat, kuten vastaleikattujen pensaiden uusi kasvusto, ovat alttiimpia härmälle. Esimerkiksi hernepensas saa helposti härmän leikkauksen jälkeen. Vanhat kasvinosat ovat kestävämpiä, sillä niiden pinta on vahvempi ja niiden soluissa voi olla härmää torjuvia aineita.

Milloin härmä iskee?

Härmä tarttuu etenkin veden tai ravinteiden puutteesta kärsiviin kasveihin, mutta myös liiallinen typpilannoitus yhdistettynä niukkaan vedensaantiin edistää sairautta. Yleensä härmää alkaa näkyä keskikesällä, kun hellejakson jälkeen sää viilenee ja ilman suhteellinen kosteus nousee äkkiä. Härmäsieni aloittaa kasvunsa korkeassa, yli 80 prosentin ilman kosteudessa, mutta jatkaa kasvuaan kuivalla kasvin pinnalla.

Mitä haittaa on härmästä?

Härmä ei yleensä tapa kasvia, mutta sienirihmasto haittaa kasvin yhteyttämistä, ruskettaa ja irrottaa lehdet ennenaikaisesti, voi häiritä kasvin talveentumista ja turmelee ulkonäön. Härmä voi myös heikentää ravintokasvien, kuten mansikan, vadelman ja herukan satoa. Esimerkiksi mansikan lehtien alapinnat alkavat punertaa härmän takia ja lehdet käpertyä.

Miten härmää voi ehkäistä?

Helpointa on suosia härmän kestäviksi mainittuja lajikkeita. Mansikoilla esimerkiksi lajikkeet ’Jonsok’, ’Honeoye’ ja ’Bounty’ kestävät hyvin härmää.
Tarjoa kasville mahdollisimman sopiva kasvupaikka- ja alusta. Esimerkiksi syvämultaisessa ja kosteutta pidättävässä penkissä kasvava syysleimu pärjää paremmin härmälle kuin kuivassa kasvualustassa kituuttava lajikumppaninsa.
Pidä kasvustot ilmavina ja vältä liiallista typpilannoitusta, sillä liian rehevät ja tiheät kasvustot ovat alttiita muillekin sienitaudeille.
Vahvista kasveja piitä sisältävällä peltokortekäytteellä.
Levitä keväällä puuvartisten kasvien juuristoalueelle 5–7 cm katetta haihdunnan ehkäisemiseksi.
Kastele istutuksia pitkinä hellejaksoina. Kastele aina kasvin juurelle. Vältä lehtien kostuttamista etenkin illalla, kun haihdunta vähenee.
Leikkaa pensaita mieluummin säännöllisesti ja vähän kerrallaan harventamalla kuin alasleikaten.
Aloita torjuntatoimet heti taudin havaittuasi. Kerää sairastuneet lehdet pois ja kompostoi ne.

Härmän torjunta

Ruiskuta lehdet heti härmäoireiden ilmaannuttua bentsoehappoa sisältävällä, sokerittomalla pihlajanmarja-, karpalo- tai puolukkamehulla (1 osa mehua, 1 osa vettä). Vaihtoehtoisesti ruiskuta kasvit ruokasoodaliuoksella. Sekoita 2 tl soodaa ja 2 tl mäntysuopaliuosta litraan vettä. Uusi ruiskutus 7–10 päivän välein. Huomioi, että mäntysuopaliuoksesta voi olla haittaa hyönteisille.