Äärioloissa kasvien kestävyys joutuu koetukselle ja vain nappiin osuneet kasvivalinnat menestyvät. Lue artikkelistamme, mitä kannattaa kokeilla märällä savimaalla, kuivassa ja paahteisessa paikassa, hallanaroilla alueilla ja kuivassa varjossa.
Selkävoitto märästä savimaasta
Sade- ja sulamisvedet imeytyvät savimaahan hitaasti ja muodostavat helposti istutusten painaumiin lätäköitä, joissa kasvien juuret joutuvat lujille. Savimaa on usein myös kylmä ja tiivis kasvualusta. Samalla savimaa on ravinteikas ja pitkinäkin poutakausina kosteutta pidättävä alusta.
Käännä savimaa voitoksi ja tee istutusalueista nopeasti kuivuvia, ainakin 30 senttiä korkeita kohopenkkejä. Istuta lajeja, jotka kestävät märkyyttä ja jopa nauttivat kosteudesta. Paranna savimaata ja houkuttele hyödyllisiä lieroja jättämällä kasvinjätteet ja puiden lehdet talveksi pinnalle maatumaan.
Puut ja pensaat:
- Marjatuomipihlaja (Amelanchier alnifolia)
- Tervaleppä (Alnus glutinosa)
- Hieskoivu (Betula pubescens)
- Pensaskanukat (Cornus alba)
- Pensasruusut (Rosa)
- Unkarinsyreeni (Syringa josikaea)
Perennat:
- Tarhaukonhattu (Aconitum x stoerkianum)
- Akileijat (Aquilegia)
- Töyhtöangervo (Aruncus dioicus)
- Isoukonkello (Campanula latifolia var. macrantha)
- Preeriamesiangervo (Filipendula rubra)
- Päivänliljat (Hemerocallis)
- Kuunliljat (Hosta)
- Siperiankurjenmiekka (Iris sibirica)
- Särkynytsydän (Lamprocapnos spectabilis)
- Nauhukset (Ligularia)
- Värimintut (Monarda)
- Kuolanpioni (Paeonia anomala)
- Tarhakullero (Trollius Cultorum-ryhmä)
Paahteisen paikan haasteet
Varsinkin hiekkapitoisessa maassa kasteluvesi hulahtaa nopeasti läpi ja kuivuudesta kärsivät kasvit nuutuvat paahteessa nopeasti. Savimaa taas kuivuu paahdepaikoissa rutikuivaksi ja alkaa halkeilla, mikä katkoo kasvien ohuita juuria. Jotta vesilasku pysyy aisoissa, tee istutusalueille paksu, multava kasvualusta, istuta kasvit niin tiiviisti, ettei multapintaa näy niiden välistä, ja levitä kasvien juurelle ruoho- tai lehtisilppua katteeksi. Valitse istutuksiin lajeja, jotka nauttivat auringon helotuksesta ja istuta joukkoon pikkupuita, jotka tuovat perennoille kevyttä varjoa. Muista myös, että pensaat yleensä kestävät paahdetta ja kuumuutta paremmin kuin ruohovartiset perennat.
Puut ja pensaat:
- Rauduskoivu (Betula pendula)
- Happomarjat (Berberis)
- Hernepensaat (Caragana arborescens)
- Ruusukvitteni (Chaenomeles japonica)
- Helmiorapihlaja (Crataegus x mord. ’Toba’)
- Ruusuorapihlaja (Crataegus ’Paul’s Scarlet’)
- Pensashanhikit (Dasiphora fruticosa)
- Kultasade (Laburnum alpinum)
- Koivuangervo (Spiraea betulifolia)
Havukasvit:
- Katajat (Juniperus)
- Tuivio (Microbiota decussata)
- Valkokuusi (Picea glauca)
- Okakuusi (Picea pungens)
- Männyt (Pinus)
Perennat:
- Kultakärsämö (Achillea filipendulina)
- Nukkajäkkärät (Anaphalis)
- Asterit (Aster alpinus, A. amellus)
- Kellot (Campanula carpatica, C. glomerata, C. persicifolia)
- Pallo-ohdakkeet (Echinops)
- Piikkiputket (Eryngium)
- Kurjenpolvet (Geranium cinereum, G. sanguineum)
- Miekkahirvenjuuri (Inula ensifolia)
- Pikkukurjenmiekka (Iris Pumila-ryhmä)
- Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare)
- Levisiat (Lewisia)
- Tervakot (Lychnis alpina, L. viscaria)
- Palavarakkaus (Lychnis chalcedonica)
- Mirrinminttu (Nepeta x faassenii)
- Unikot (Papaver)
- Rönsyleimu (Phlox stolonifera)
- Sammalleimu (Phlox subulata)
- Hanhikit (Potentilla)
- Kylmänkukat (Pulsatilla)
- Ruusujuuret (Rhodiola)
- Rikot (Saxifraga arendsii, S. hostii, S. paniculata)
- Salviat (Salvia)
- Maksaruohot (Sedum)
- Mehitähdet (Sempervivum)
- Nukkapähkämö (Stachys byzantina)
- Ajuruohot (Thymus)
- Tähkätädyke (Veronica spicata)
Hallankestoa koristetarhaan
Alku- ja loppukesästä lämpötila käväisee yöllä monesti pakkasen puolella, jolloin arat perennat saavat herkästi vaurioita. Kun istutuksiin valitaan kylmää kestäviä lajeja, kasvit pitävät muotonsa ja perennapenkki näyttää hyvältä pitkälle syksyyn. Eniten hallaa esiintyy laaksoissa Keski- ja Pohjois-Suomen turvealueilla, joilla etenkin kuiva turve johtaa huonosti lämpöä.
Perennat:
- Syysasteri (Aster novi-belgii)
- Kaunokainen (Bellis perennis)
- Sarat (Carex)
- Hopeahärkki (Cerastium tomentosum)
- Neilikat (Dianthus arenarius, D. deltoides)
- Varjohiipat (Epimedium)
- Jouluruusu (Helleborus)
- Keijunkukat (Heuchera)
- Posliinirikko (Saxifraga x urbium ’Variegata’)
- Komeamaksaruoho (Sedum spectabile, ’Brilliant’, ’Common Red’, ’Herbstfreude’)
- Orvokit (Viola)
Vaikea kuiva varjo
Varjossa viihtyviä lajeja on paljonkin, mutta kuiva kasvualusta karsii heti valikoimaa. Parhaiten kuivilla varjopaikoilla räystäiden ja puiden alla menestyvät ainavihannat kasvit, joiden lehdet ovat pienet ja nahkeat. Osa kostean varjon kasveista selviää myös kuivassa, mutta niiden kasvu on silloin hitaampaa ja versot harvemmassa.
Jos perustat istutuksen puiden juurelle, eristä kasvualusta juurimatolla ja paranna maata mahdollisuuksien mukaan vahingoittamatta puiden juuristoa.
Puut, pensaat ja köynnökset:
- Euroopantuhkapensas (Cotoneaster integerrimus)
- Harmaaleppä (Alnus incana)
- Heisiangervo (Physocarpus opulifolius)
- Kelasköynnös (Celastrus orbiculatus)
- Kotipihlaja (Sorbus aucuparia)
- Lehtokuusama (Lonicera xylosteum)
- Sulkaharmaaleppä (Alnus incana ’Johanna’)
- Taikinamarja (Ribes alpinum)
- Vuohenkuusamat (Diervilla)
Perennat:
- Röyhytattaret (Aconogonon)
- Kirjovuohenputki (Aegopodium podagraria)
- Akankaali (Ajuga reptans)
- Pikkutöyhtöangervo (Aruncus aethusifolius)
- Vuorenkilvet (Bergenia)
- Konnantatar (Bistorta officinalis)
- Vuorikaunokki (Centaurea montana)
- Rauniokilkka (Cymbalaria muralis)
- Peittokurjenpolvi (Geranium x cantabrigiense)
- Tuoksukurjenpolvi (Geranium macrorrhizum)
- Tummakurjenpolvi (Geranium phaeum)
- Keltapeippi (Lamium luteum)
- Suikeroalpi (Lysimachia nummularia)
- Viiruhelpi (Phalaris arundinacea ’Picta’)
- Pikkutalvio (Vinca minor)
- Rönsyansikka (Waldsteinia ternata)
Kuvat: Teija Tuisku, Hanna Marttinen ja Maija Stenman
Lisätietoa kasvivalinnoista: www.suomalainentaimi.fi
Lue lisää kasveista digilehdestä!
