Puuvartisille kasveille on määritelty menestymisvyöhykkeet (I-VIII), jotka perustuvat Ilmatieteenlaitoksen tilastoihin.
Vyöhykejako ja kasvupaikka
Vyöhykejako pohjautuu ns. tehoisaan lämpötilaan ja viimeisten 15 vuoden jaksolla esiintyneisiin pakkasiin. Karttaa tutkiessa kannattaa muistaa, että kunkin paikan pienilmasto ja sään ääri-ilmiöt vaikuttavat ratkaisevasti kasvien menetymiseen. Esimerkiksi V- ja VI-vyöhykkeiden vaarojen lakialueilla vallitsevat IV-vyöhykkeen olosuhteet.
Kasvupaikka vaikuttaa kasvien menestymiseen ratkaisevasti. Suotuisaan ja suojaisaan kasvupaikkaan (tuulensuojainen, lämmin, kohopenkki) istutettu kasvi voi pärjätä menestymisvyöhykkeensä äärirajoilla tai jopa ulkopuolella. Vastaavasti sopimattomaan (liian märkään, varjoiseen tai ohutmultaiseen) kasvupaikkaan istutettu laji kasvaa kituliaasti ja antaa kehnon kuvan kestävyydestä, vaikka kyse onkin vääristä kasvuolosuhteista.
Kasvien valinta
Kun muistaa edellä mainitut rajoitukset, voi omaan pihaan valita kasveja turvallisin mielin. Jos lajikkeen mainitaan menestyvän vaikkapa I-vyöhykkeellä, sitä voi kokeilla lämpimillä ja suojaisilla kasvupaikoilla vyöhykettä, jopa paria, pohjoisempana. Sen sijaan IV-vyöhykkeellä lajike tuskin pärjää vuotta kahta pidempään.
- Listauksen eri kasvien menestymisvyöhykkeistä löydät Taimistoviljelijöiden sivuilta
- Lisätietoja kasvupaikan valinnasta saat myös Ilmatieteenlaitoksen sivuilta
Tuontitaimet
Suomeen tuodaan koristekasveja eri puolilta maailmaa. Mereisen ilmaston lajit voivat todennäköisesti huonommin sisämaassa kuin rannikoilla. Toisaalta esimerkiksi siperianpihta (Abies sibirica) on tyypillinen mantereisen ilmaston puu, joka menestyy paremmin sisämaassa II–VI-vyöhykkeillä kuin merenrannikolla I-vyöhykkeellä.
Kestotilaaja, lue lisää aiheeseen liittyviä juttuja digiarkistosta.
- Ilmaston vaikutukset perennojen menestymiseen Kotipuutarha 2/2016 s. 22
