Lanzarote ja puutarhamatkailu kuulostaa hieman erikoiselta yhdistelmältä, sillä vehreys ja runsaus eivät ole sanoja, jotka äkkiseltään liittäisi tähän Kanarian saariryhmän neljänneksi suurimpaan saareen. Lentokentältä hotelliin siirryttäessä mielen täyttää hämmennys. Erikoista maisemaa määrittävät taustalla nousevat tulivuoret ja mustat laavamurikat. Niitä riittää silmänkantamattomiin.
Tulivuorten muovaama Lanzarote
En hetkeen muista toista yhtä karua paikkaa. Mustaa ja kivikkoista maata katsellessa on vaikeaa kuvitella, että tällä pystyy kasvamaan tai kasvattamaan yhtään mitään. Lukuisat tulivuorenpurkaukset ovat muovanneet Lanzaroten maisemaa ja maaperää, sillä vuonna 1730 alkaneet tulivuorenpurkaukset kestivät yli kuusi (6!) vuotta.
Mutta täälläkin toki kannattaa katsella paikkoja “sillä silmällä”. Puutarhalinssit silmillä löytää yhtä sun toista ihmeteltävää ja ihasteltavaa.
Palmuja, kukkivia köynnöksiä ja vehreyttä löytyy hotellialueiden välittömästä läheisyydestä. Turkoosina hohtava merivesi ja eksoottiset kasvit luovat vaikutelmaa lomailijan ja kasviharrastajan paratiisista.
Hotellialueiden ulkopuolella näkymä puolestaan on varsin karua. Kaunista, mutta karua.
Viinejä tuliperäisessä maassa
Autolla saarta kiertäessä näkee monipuolisempaa maastoa. Ajettaessa läpi laavakenttien peittämän Timanfayan kansallispuiston kohti pohjoista, vastaan tulee sekä kuun pintaa muistuttavaa vulkaanista saarimaisemaa että viiniviljelmiä silmänkantamattomiin.
Maaperä on mustaa ja kuivan näköistä, mutta viinitiloja on runsaasti. Viiniviljelmät viihtyvät erityisen hyvin sisämaan tuliperäisessä maastossa. Matalat kiviseinämät suojaavat köynnöksiä tuulelta ja luovuttavat niille lisää kosteutta yökasteesta.
Lanzarotesta sanotaan, että se on saari, jossa ei koskaan sada. Keli voi kyllä näyttää uhkaavalta, mutta yleensä mahdolliset sadekuurot ovat todella lyhyitä ja ohittavat saaren nopeasti. Esimerkiksi saarella paljon viljeltävää sipulia kasvatetaan pitkältä yökosteuden turvin. Ei voi kuin ihailla kivikkoisen maaston kekseliäitä ratkaisuja, pengerryksiä ja erilaisia viljelytapoja. Vehreät hyötykasviviljelmät ovat harvassa, siksi niiden näkeminen tuntuu aina jotenkin erityisen hienolta.
Vaikka saari on edelleen hyvin luonnonmukainen, voi sitä monin paikoin kuvat ilmeeltään moderniksi, järjestelmälliseksi ja siistiksi. Moderni vaikutelma tulee ainakin osittain mustista ja graafisista laavakiviseinämistä ja viivasuorista riveistä.
Silmä tottuu nopeasti saaren karuun maisemaan ja alkaa nähdä kauneutta pienissä yksityisohdissa. Kaktukset, aloet, mehikasvit, bougainvilleat ja hotellien palmukujat herättävät kaikki huomiota aivan eri tavalla kuin tavallisessa lomakohteessa. Nurmialueita on niin vähän, että sellaisen nähdessään uskoo näkevänsä kangastuksen!
Lanzarote on kohde, jossa puutarhan suhteen vähemmän on enemmän. Rantojen lisäksi kannattaa ehdottomasti tutustua saaren omaperäiseen maisemaan!
