Villapallot puutarhaan — ekologisia koristeita edullisesti

Vihreillä huopapalloilla päätin koristella puutarhaa.

Olisikohan se ollut edellisen pääsiäisen aikaan kun innostuttiin perheen nuorimmaisen kanssa neulahuovuttamisesta. Silloin tilasin suurehkon satsin suloisen lämpöisiä villoja. Väreiksi valitsin ihanat luonnonväriset valkoisen ja ruskean mutta myös muutama värjätty villakäärö sujahti ostoskoriin. Kun innostus sitten laantui kevään koittaessa, jäivät villat komeroon odottamaan seuraavaa inspiraatiota. Nyt kaivoin ne esille ja hetken pehmoisia villoja hypisteltyäni minut valtasi halu jatkaa niiden työstämisen opettelua. Vienohko lampolan hajahdus oli reilussa vuodessa niistä haihtunut ja jäljellä jäänyt vain miellyttävän mieto tuoksu. Pörröisen villan seassa oli kauniita kullankeltaisia oljen palasia. Niitä en viime kerralla huovuttaessani huomannutkaan. Pienet oljenpätkät eivät villojen työstämistä haitanneet, vaan ne toivat vain ihanaa aidon materiaalin tuntua. Mikä upea luonnontuote tuo kotimainen lampaanvilla onkaan!

Ripustuslenkin sujautin villojen sekaan.
Lähikuva paljastaa villapallon pörröisyyden.

Villapallot opettivat neulahuovutuksen alkeet

Netti ja Pinterest ovat täynnä mitä upeampia luomuksia mutta alkuun pääsee helpompienkin mallien avulla. Ja itse huovutustekniikka on todella helppoa, eikä siihen tarvita villan lisäksi kuin huovutusneuloja ja pala superlonpatjaa. Neulat ovat monikossa sillä aluksi niitä kyllä tuppaa katkeilemaan. Neula pitäisi työntää villaan aina kohtisuoraan, eikä se oikein kestä taipumatta villakerrosten siirtämistä sivusuunnassa. Ja vähänkin taipumaan päässyt neula kyllä katkeaa kovin helposti. Muutaman neulan jälkeen sitä kuitenkin nopeasti oppii kuinka neulaa kannattaa käsitellä!

Ja napakan lopputuloksen aikaansaamiseksi kannattaa aina lisätä vain vähän villaa kerrallaan. Pallon tai muun muodon aloituksessa on hyvä myös malttaa mielensä ja pistellä pienestä muodosta hiljalleen kokoa kasvattaen. Alussa käytin alustana superlonin palasta mutta pian pallon muotoinen työ oli jo niin napakka, että alustaa ei enää tarvinnut. Toki pienemmissä muodoissa alustaa kannattaa pitää koko ajan työn alla, jotta neula ei tökkää pöytään ja katkea.

Saimi tarkkaili puuhiani ensin lasin takana ja sisälle tullessaan asettautui sitten villakasan päälle makoilemaan.

Eikä siinä sitten oikein muuta kuin, että tarpeeksi paljon kun vain jaksaa tökkiä niin sitä kauniimpi lopputuloksesta tulee. Tällaisissa yksinkertaisissa muodoissa voisi oikein hyvin käyttää myös laitetta mihin saa useamman neulan kiinni mutta sellaista minulla ei ainakaan toistaiseksi ole, vaan olen tökötellyt ihan pelkällä yhdellä neulalla vain. Neulan toisessa päässä oleva koukku on muuten osoittautunut käteväksi villojen ohjailussa oikeaan kohtaan. Tätä siis tarvitaan silloin kun huovuttaa vaikkapa kuviota pallon pintaan. Aivan ohuiden villasäikeiden ohjailun tuo neulapääkin kyllä kestää.

Ai niin ja värjätyillä villoilla on mahdollista sekoittaa värejä samaan tapaan kuin vaikkapa vesiväreillä maalatessa. Vaaleampaa vihreää saa kun sekoittaa tumman joukkoon vähän luonnonvalkoista villaa. Käsissä vain nyppii villoja jonkin aikaa niin säikeet sekoittuvat ja loppupuloksena syntyy aivan uusi sävy.

 

Villapallot lumisen puutarhan pieniä väripilkkuja

Nämä vihreät villapallot päätin ripustaa, jo sulan maan aikaan, alapihan daaliapenkkiin työntämääni tammenoksaan. Oksan kaveriksi oli tarkoitus hitsata harjateräksestä muutama kuusen muotoinen suurehko kehikko. Kehikkoon olisin sitonut lehtikuusen oksia pikkuisine käpyineen. Nämä suunnitelmat ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet toteutumatta ja maakin on jo jäässä joten kehikot eivät pysyisi pystyssäkään pelkässä höttöisessä lumessa. Jospa saisin askarreltua ne sitten vaikka seuraavaksi talveksi…

Tuo daaliapenkin alue on niin keskeisellä paikalla, että siinä olisi kyllä mukava olla talvellakin jotakin kaunista katseltavaa. Ystävä ehdotti oksan hankaan kullankeltaista kauralyhdettä joka olisikin siinä vallan hurmaava. Vaan kun olen tehnyt päätöksen olla aloittamatta tänä talvena lintujen ruokintaa, niin pelkään lyhteen antavan linnuille turhaa toivoa. Toisaalta eikö ennenvanhaankin laitettu linnuille lyhde vasta jouluksi? Silloin tuskin oli varaa ruokkia lintuja sen enempää. Mitä olette mieltä, uskaltaisiko tuohon sen lyhteen laittaa? Kyllä se kruunaisi tuon oksan kauneuden.

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

8 Comments

  • Kauniita koristeita! Ja mainio on Saimin ilme 😀
    Kyllä minä varmaan laittaisin sen lyhteen jouluksi. On se niin kaunis. Itsekin ruokin lintuja silloin tällöin, kun en ole ihan koko ajan kotona.

    • Kiitos, Saimi kiinnostui tuosta villasta niin että pelkäsin sen syövän sitä. Vaikka eipä kait siitä olisi mitään haittaa ollut kun syöhän se omia karvojaankin 🙂 Laitan sen lyhteen tuohon oksaan, kyllä se kruunaa kokonaisuuden.

  • Todella kauniita ja kestäviä koristeita!
    Huovutus on hauskaa, mutta vaatii kyllä vähän kärsivällisyyttä ja aikaa. Aidot materiaalit ovat aina niin upeita, eikä ajan hammas syö niitä. Trendikoristeita ei jaksa katsella montaa vuotta.
    Itse olen myös hankkinut välillä jouluksi joululyhteen. Meillä tuntuu olevan myös ihan luonnostaan puutarhassa linnuille paljon ruokaa tarjolla. On kaikenlaisia siemenkotia, marjoja ja käpyjä. Uskon, että teilläkin on herkkuja ihan omastakin takaa.

    • Kiitos! Aikaa minulla on nyt ollut, kun olen ollut sairaslomalla. Kädet toimii mutta mitään raskasta en ole saanut tehdä niin sen tähden keksin nyt sitten elvyttää tuon huovuttamisen. Kerran sitä tosiaan jo kokeiltiinkin pojan kanssa mutta into laantui silloin melko lyhyeen. Maanantaina yritän kuitenkin palata takaisin työelämän syrjään joten voi olla, että huovutus sitten taas jääkin…
      Ainakin vaahteroista näyttävät punatulkut hakevan siemeniä mutta muuten on kyllä todella hiljaista nyt kun lintulaudan alue ei kerää lintujengiä vaan ammottaa tyhjyyttään. Se on hirmuisen surullinen näky kun syöttölaitteet roikkuvat tyhjinä kuitenkin paikoillaan. Pitäisi ne ainakin kerätä pois kyllä…

  • Kivoja villapalloja. Saimi katselee sen näköisenä, että hänkin haluaisi niitä tassuissaan pyöritellä.
    Laittaisin lyhteen, sillä se olisi kaunis lisä palloille. Enpä usko, että yhdestä lyhteestä lintujen elämä sekaisin menisi.

    • Kiitos! ja kiitos järjen äänestäsi <3 Ihan totta tuo, että tuskin yksi lyhde nyt lintusten eloa sekoittaa. Eivätkä ne keltasirkkuja lukuunottamatta edes ole olleet mitenkään kiinnostuneita aiemmin virittelemistäni lyhteistä, joten koristeena lähinnä saisi toimia. Ostan sen tuohon heti kun tulee vaan vastaan. Omalta kasvimaalta jäivät kauran korret keräämättä, pienen lyhteen niistäkin olisi saanut.

  • Hyvä idea käyttää huovutusvillat palloihin. Meilläkin tuota villaa löytyy kaapin perukoilta, kun joskus olemme lasten kanssa tehneet huovasta “tauluja” ja äskettäin mietin että mitä ihmettä tekisin niillä lopuilla villoilla, kiitos siis vinkistä!

    • Tein myös pallon jonka sisälle laitoin pienen kulkusen. Saimille joululahjaksi kuusen alle🌲

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.