Mehikasvien uudelleen istutus

Mehikasvien istutusta uuteen kasvualustaa.

Muutama viikko sitten sain odotetun paketin. Jo toistamiseen tulin tilanneeksi netistä uusia mehikasveja ja pääsin jälleen availemaan pikkuisia kääreitä, joista paljastui suloisia kasveja, kuin värikkäitä karamelleja. Tuollaisen paketin edessä sitä oikein nuortuu ja tuntee olevansa kuin lapsi jouluaattona. Mitenkään en erityisesti suunnitellut kasviyhdistelmiä tilausvaiheessa, vaan valitsin ostoskoriin vain itseäni miellyttäviä mehikasveja. Kummasti kasvit taas vain löysivät paikkansa ja kaverinsa kun niitä hetken pyörittelin ja mallailin. Ennen mitään toimenpiteitä annoin kuitenkin kasvien levätä noin viikon verran kasvihuoneessa, jotta ne saisivat toipua matkastaan.

Osa uusista kasveista pääsi täydentämään vanhoja istutuksia mutta kyllä niistä muutama uusikin ruukku syntyi. Jokusen istutin yksittäinkin kun sopivan kokoinen ruukku oli vapaana.

Valmiita istutuksia.

Eräs tärkeä seikka mehikasveja istuttaessa on kasvualustan läpäisevyys

Varmasti hyvin usein kun kotiin ostetaan uusi kasvi, se jää samaan ruukkuun missä se on kotiutunutkin. Korkeintaan muoviruukku sujautetaan kauniimman suojaruukun sisään. Vallankin mehikasveille on kuitenkin erityisen tärkeää vaihtaa koko kasvualusta uuteen ja sopivampaan. Kaupallisessa kasvatuksessa mehikasvit kasvatetaan turpeessa mutta pidemmän päälle se ei ole hyvä alusta seisovaa märkyyttä inhoaville mehikasveille. Uusien mehikasvien juuristo on hyvä ihan pestä puhtaaksi turpeesta ennen uudelleen istuttamista, kaktuksille ja mehikasveille tarkoitettuun kasvualustaan. Vedessä huljuttelemalla turpeen saa helposti pois. Pitkäksi venyneitä juuria voisi varmaankin myös vähän typistää lyhyemmäksi ennen istutusta mutta itse en sitä huomannut tehdä. Ennen juurten pesua kastelin kasvit edellisenä iltana ja istutuksen jälkeen laitoin kasvit muutamaksi päiväksi suojaan pahimmalta porotukselta.

Millainen on sitten sopiva kasvualusta mehikasveille?

Osalle vanhoista mehikasveistani olen sekoitellut kasvualustat itse mutta nyt valitsin puolivalmiin tien. Valmiiseen kaktuamultaan lisäsin vain jonkin verran karkeampaa soraa jotta vesi varmasti hulahtaisi kastellessa nopeasti kasvualustan läpi. Edelliset sorasäkit olivat päässeet tyhjenemään ja nyt ostin kokeiluun taas vähän erilaista. Tämä uusi on suodatinhiekkaa ja vaikuttaa oikein mukavalta materiaalilta. Siitä puuttuu kokonaan pölisevä hienoaines eli nolla. Kylvösten pinnallekin tämä hiekka voisi olla ihan hyvä vaihtoehto.

Vaan käytti millaista hiekkaa tai soraa tahansa niin se on pääasia, että kasvualusta on tarpeeksi läpäisevä. Varsinkin talvisin mehikasvit voivat mädäntyä liian pitkään kosteana säilyvässä kasvualustassa.

Valmista kasvualustaa pussista.
Istutusten pinnalle kaunista rantakiveä.

Vielä sananen mehikasvien kastelusta

Minulta kysytään monesti mehikasvien kastelusta. Kuinka usein niitä kastelen ja kuinka paljon kerralla annan vettä? Tarkkaa ohjetta on vaikea antaa ja siksi neuvonkin monesti opettelemaan kastelun tarvetta kasveja tarkkailemalla. Mehikasvien lehdet muuttuvat hieman ryppyisiksi ja ne aivan kuin näyttävät janoisilta. Kesäisin tosin en ole ihan niin tarkka kastelun suhteen vaan uskallan kastella reilumminkin. Ulkona aurinkoisella ja tuulisella terassilla kasvit kuivuvat myös nopeammin kuin talvella viileässä yläkerrassa. Itse käytän mehikasveilleni perinteisiä saviruukkuja, jotka huokoisuutensa vuoksi kuivuvat nopeammin. Kesällä useimmat mehit myös yleensä kasvavat kokoa jolloin kastelun tarvekin on suurempi. Tähän asti olen kastellut vain pelkällä vedellä joka on kesäisin enimmäkseen sadevettä. Jossain vaiheessa pitäisi varmasti hankkia myös jotakin sopivaa lannoitetta niin meheille kuin muutamalle ilmakasvillenikin.

Jouluasetelmasta on vielä jäljellä nuo vaaleat ruusukkeet.

Tällaista tällä kertaa, ensi kerralla sitten ehkä vielä vähän jatkoa Porkkalan kartanon reissusta ja sen ihanasta varjotarhasta…

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

4 Comments

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.