Porkkalan kartanon vanha kasvihuone

Kasvihuoneen seinustoilla oli kasvien lisäksi paljon vanhoja esineitä.

Voi mikä ihana retkikohde olikaan Porkkalan kartano ja sen puutarha myymälöineen! Olin vuosia ollut menossa käymään Lammilla mutta vasta nyt sain aikaiseksi. Kartanon suuret agavet ja viileä varjotarha olivat jotakin käsittämättömän upeaa mutta niistä sitten lisää toisessa postauksessa. Ajattelin aloittaa tämän postaus-sarjan heidän vanhasta kasvihuoneestaan.

Uunit ovat ajansaatossa hävinneet ja vain piiput jääneet jäljelle.
Olisikohan tuonne luukkuun sytytetty pieni tuli jotta uuni on saatu vetämään. Pelti on jäänyt auki asentoon.
Piiput on muurattu kauniista punatiilistä.
Kasvihuoneeseen laskeudutaan portaita.

Porkkalan kasvihuoneen perustukset on rakennettu 1930-luvulla ja tuolta ajalta on jäljellä sen molemmilla sivuilla kulkevat tiilipiiput jotka ovat lämmittäneet huonetta keväisin. Vanhat tulisijat ovat kuitenkin ajansaatossa hävinneet mutta piiput toimivat edelleen kätevinä kasvitasoina lähes koko kasvihuoneen matkalla. Kasvihuone on toistakymmentä metriä pitkä ja osittain maan alle kaivettu, joten sinne laskeudutaan portaita pitkin.

Kuvasta on vaikea hahmottaa, mutta huoneen lattian profiili on siis ylöspäin nouseva.

Ja jotta lämmitysuuneihin on saatu aikaiseksi veto, viettää kasvihuoneen lattia ylöspäin eli kasvihuoneen perillä seistään kuin pienen mäen laella. Kasvihuone on rakennettu rinteeseen joten lattian profiili on syntynyt osin luonnostaankin. Jonkin verran on kuitenkin varsinkin alkuosassa jouduttu kaivamaan, jotta riittävä kaltevuus on saavutettu. Tuo rakenne on minusta niin kovin mielenkiintoinen ja olisi aivan ihanaa rakentaa omakin kasvihuone joskus samalla tyylillä, tietysti pienemmässä mittakaavassa. Salaojat vaan täytyisi tosin olla kunnossa, ettei huoneesta tulisi keväisin uima-allasta.

Upea kokoelma erilaisia pelargoneja ja muita kasveja

Jo toistamiseen tänä kesänä, löydän itseni ihastelemasta erilaisia pelargoneja. Omat kasvini ovat edelleen kovin kituvia kellaritalvetuksen jäljiltä, joten olipa taas ihanaa päästä katselemaan hyvinvoivia kasveja.

Opastettu kierros ei yltänyt tällä kertaa kasvihuoneeseen sen syvällisemmin joten kasvien tarinoista ei ole enempää tietoa. Joidenkin yksilöiden valtavasta koosta tosin voisi hyvin päätellä, että ne varmasti myös talvetetaan vuodesta toiseen kuten agavetkin. Kartanosta varmasti löytyy hyviä valoisia ja viileitä talvetuspaikkoja. Vaan on tuossa kasvimäärässä kyllä melkoinen kuljettaminen keväin syksyin, edes takaisin!

Puksipuukin viihtyi silminnähden kasvihuoneen lämmössä.
Kuten myös tämä kärsimyskukka joka oli täynnä nuppuja.
Tätä kasvia en tunnistanut, tiedätkö sinä mikä tämä on?

Pelargonien lisäksi kasvihuoneessa oli paljon muitakin ruukkukasveja. Kaikki kasvit siis kasvoivat ruukuissa ja sitä vähän toisaalta ihmettelinkin. Olisi luullut, että ainakin osassa kasvihuonetta olisi ollut tilaa maavaraisille kasvualueille. Oliko 1930- luvullakin kasvatettu kaikki kasvit vain ruukuissa? Vai oliko piippujen päällä kenties ollut jonkinlaisia kasvilavan tyylisiä ratkaisuja?

Jo kasvihuoneessa ihastuin tähän piikkipalloon ja löysinkin sen ilokseni vielä lähtiessäni myymälästä. Tämä on Agave stricta `Nana`.

Ihailin myös värikkäitä nokkosia joita löytyi useampaa lajiketta. Sain itsekin jokin aika sitten lahjaksi kauniin vihreän sävyisen värinokkosen ja nyt haluan kyllä ehdottomasti säilyttää sen ensi kevääseen ottamalla siitä pistokkaita. Ne täytyy vaan muistaa ottaa hyvissä ajoin ennen hallan vierailua, sillä värinokkonen on kovin hallanarka.

kyllä nämä on sitten niin kauniita ja perinteisten punaisten joukosta löytyy nykyään mitä erikoisempia värimuunnoksia ja lehden muodotkin vaihtelevat kivasti.

Kasvien lisäksi kasvihuone piti sisällään kokoelman vanhoja työkaluja

Kasviaarteiden lisäksi kasvihuone sisälsi laajan kokoelman vanhoja työkaluja ja muita tarvikkeita. Kuparinen reppuruisku ja työnnettävä kylvökone olivat niin komeita ja sopivat kasvihuoneen tunnelmaan todella hyvin. Kasvihuoneessa tuntui olevan hyvä ilmanvaihto eikä se ollut erityisen kostea (varmasti tuo nouseva rakenne huolehti myös ilmanvaihdosta) joten vanhat tavarat näyttivät myös hyvin säilyneiltä.

Kasvihuone ja sen rakenteet

Tällainen vanha kasvihuone ansaitsee tietenkin katemateriaalikseen lasin. Monen monituista lasineliötä olikin tarvittu tähän kattoon. Kätevää sinällään, että lasit koostuivat pienistä neliöistä, sillä rikkoontuessaan ne on varmasti helpompi vaihtaa kuin yksittäiset suuremmat. Itse mietin heti, että nykyaikaisen version voisi samalla tavalla rakentaa yhtenäisistä muovilevyistä.

Sisäänkäynti ja päätyseinä olivat yksinkertaiset ja varsinaisia suoria sivuseiniä ei ollut kuin vain korkeahko muurattu kivijalka, jonka päällä lasilevyt ja kattorakenteet tukevasti lepäsivät.

Kasvihuoneen ympärillä oli ihania istutuksia ja koko sen pitkän seinän matkan kasvoi ruohosipulia säntillisessä rivissä. Oi, samalla tavalla haluan itsekin kasvattaa ruohosipulit joita juuri viime viikolla kylvin. Siemenet ovat jo itäneet, vain kasvihuone puuttuu 🙂

Vaan seuraavassa postauksessa uppoudutaankin sitten varjotarhan vihreyteen. Rentoa heinäkuun viimeistä viikkoa kaikille lukijoilleni.

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

16 Comments

  • Tänä vuonna en edes keskittynyt kasvihuoneeseen, kun olin saanut juuri hyviä uutisia puhelimitse. Ei keskittyminen riittänyt. Jostain syystä minulle on tullut mielikuva, että putkien päälle on rakennettu aikoinaan kasvipedit/kasvialtaat joita putket ovat lämmittäneet. Mutta tämä voi olla ihan väärä mielikuva.

    Joka tapauksessa kasvihuone on hieno ja erikoinen, kun on osin maan alla.

    • Mukavaa kuulla, että uutiset olivat hyviä💕 Jotenkin tosiaan vaikea uskoa, että hyötykasvit olisivat ruukuissa olleet eikä silloin ole tainnut olla kasvusäkkejäkään😊

  • Voisin kuvitella, että hormien päällä on olleet kasvualtaat joita hormissa kulkeva lämmin ilma on lämmittänyt. Tuo on kyllä hieno paikka ja varmasti lämmön kanssa on auttanut se, että rakenne on osittain maan sisällä.

    • Osittain maan alle tekisi mieleni omakin huone joskus rakentaa… Salaojaratkaisut vain mietityttävät kun huoneen paikka ei ole rinteessä ja muutenkin kosteaa aluetta🤔 Tuollaiseen upotettuun huoneeseen voisi varmasti huoletta istuttaa arempiakin kasveja, vaikka persikan.

      • Oi että, mäkin oon haaveillut jo vuosia osittain upotetusta kasvihuoneesta 😍 Ennen vanhaanhan niistä oli paljonkin erilaisia ratkaisuja, mutta nykyään tuo rakentamistyyli on tainnut lähes unohtua.

        • Totta, ennen sitä osattiin rakentaa ihan toisella tavalla ja kun sähköä ei tullut seinästä niin käytettiin hyväksi luonnon omia energialähteitä. Pitäisikös meidän molempien tempaista sunken greenhouse projektit käyntiin 🙂

        • Kiitos Minna, olikin mielenkiintoista kuulla Porkkalan kasvihuoneesta! Pistäydyin myös siellä eilen, mutta omin päin, ilman opastusta.
          Useampi asia, mitä jäin ihmettelemään, sai tässä selvityksen 🙂
          Yritän kirjoitella tämän päivän aikana blogiini kartanovisiitistäni.

          • Tämä kohde onkin ollut suosittu tänä kesänä. Useampi bloggari on jo postaillut tuolla käynnistään. Täytyykin käydä lukemassa sinunkin postauksesi, aina on samastakin kohteesta erilaiset postaukset jokaisella.

  • Tosi mielenkiintoinen paikka. Monet tällaiset vanhat rakennustavat on jo unohtunut. Meillä olisi kyllä mahdollista rakentaa tuleva kasvihuone jotenkin näin. Se tulisi osittain rinteeseen ja meillä on aika hiekkainen maa. Tosin taitaisi olla liian vaikea prosessi meille toteuttaa.
    Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta. 🌷

    • Kuulostaa hyvälle paikalle tuo teidän kasvihuoneen paikka! Kova kaivaminenhan siinä lapiolla olisi mutta jos minikaivurin vuokraisi niin sillä jo hyvinkin kaivaisi. Miettikää ihmeessä, netistä löytyy paljon vinkkejä hakusanalla sunken greenhouse.

    • Perille tulevat mutta jostain syystä kommentit menevät välillä tarkistettavaksi.

  • On kyllä upean näköinen kasvihuone! Tuota olisi kiva päästä katsomaan joskus ihan paikanpäälle.

  • Olen ennenkin ihaillut blogeissa tuota kartanon upeaa kasvihuonetta. Siinä olisi oivallinen sijoitusidea lottovoiton varalle.
    On se vaan jännä, kuinka olen monta vuotta haaveillut ja suunnitellut retkeä Porkkalan karanolle. Enkä edelleenkään ole saanut sitä toteutetuksi. Tulostin puiston tämän kesän tapahtumia, joita on elo-syyskuullakin. Ukkokulta on Lammilta syntyisin, joten saattaisin saada hänet kaveriksi reissulle. Suurin ongelma on torstaiaamuna karkuun päässyt hoitokissa, jota ei edelleenkään ole löytynyt. Olen huolesta kipeä.

    • Oi apua ja vielä hoitokisu 🙁 Voi toista vierailla seuduillakin… Meilläkin Saimi oli alku viikosta ensimmäistä kertaa yön yksin ulkona. Yleensä tullut yhdeksän maissa sisälle omaan huoneeseen nukkumaan yöksi. En saanut nukutuksi tuskin silmäystäkään ja vielä kahdentoista jälkeen taskulampun kanssa etsiskeltiin ulkoa. No onneksi oli sitten viideltä aamulla oven takana, kun ensimmäinen oli perheestä lähdössä töihin. Toivottavasti kissa löytyy pian!! Olisiko joku vienyt eläinsuojeluun?

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.