Usein kuulee puhuttavan kevätsiivouksesta. Sana siivous ei vain mielestäni oikein sovi puutarhaan, ellei siellä sitten ole ihan ihmisten maahan heittämiä roskia. Tykkään mieluummin puhua kevättöistä sillä minulle puiden lehdet ja kaikki muu orgaaninen aines ovat luonnonlahjoja, eivät roskia. Ja koska Saimin jättämät jätökset ovat kovin vähäiset (kehun häntä kyllä joka kerta kun käy tarpeillaan mamman kukkapenkissä) niin hain muutama viikko sitten läheiseltä hevostallilta peräkärryllisen kahden hurmaavan hevosen tuotoksia, puutarhaan levitettäväksi. Kunhan saan kaikki perennapenkit huollettua, eli katkottua kaiken kuolleen niin seuraavaksi levitän kerroksen kikkareita lehtien ja varsisilpun päälle. Lannoitus luonnonlannoitteella on mitä parhainta keväthuoltoa jokaiselle puutarhalle. Hevosen tuotos on vielä siitä niin ihanaa, ettei se tuoksahda juuri ollenkaan verrattuna vaikkapa kanankakkaan. Ja hevosen lantaakin muuten myydään ihan säkkitavarana jos ei halua lähteä tallille lapioimaan.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Vaan on meilläkin puutarhassa yksi paikka mistä poistan luonnon lahjoittamat lehdet ja risut. Se on lammikkoa ympäröivä kiveys. Hommaan menee monta päivää koska sitä ei yksinkertaisesti jaksa tehdä kuin vähän aikaa kerrallaan. Nypin jokaisen kiven kolon ja rantakivetyksen puhtaaksi. Olen huomannut, että lehdet lähtevät parhaiten melkein heti lumien sulamisen jälkeen. Vielä pohjalta kostea lehtikerros lähtee isoina levyinä kivipintojen päältä mutta jo rapsakan kuiviksi kuivuneet lehdet täytyy poistaa lähes yksi kerrallaan nyppien, sillä ne hajoavat niin helposti silpuksi. Vaan oi sitä onnea kun urakka on taas tältä vuodelta hoidettu. Kuinka ihanasti sammaleiset kivet hohtavatkaan lempeässä ilta-auringon valossa.

Ja vaikka nyppisi ihan kaikki lehdet kivien väleistä niin seuraavana päivänä tuuli on jo tuonut lisää lehtiä sinne tänne. Lammikon vieressä kasvaa tammi joka ei haluaisi millään luopua vanhoista lehdistään. Useana vuonna siinä on ollut vielä vanhoja lehtiä kiinni yhdessä uusien kanssa. Niinpä yksittäisistä tammenlehdistä ei kannata hermostua vaan ajatella ne vain maatuvina koristeina, luontoäidin confettina!

[columns_row width=”half”]
[column]

Verkkojen laitossa ja poistossa on oma hommansa mutta ilman niitä nuoret puut ja pensaat eivät selviäisi.

[/column]
[column]

Tuurenpihlaja jäi vielä suojien sisälle kuten hedelmätarhan omenapuutkin. Verkkorumbaan kuluu useampi päivä kaksi kertaa vuodessa.

[/column]
[/columns_row]

Verkkojen ja runkosuojien poistaminen

Tärkeä osa puutarhan keväistä huoltoa on myös kaikenlaisten verkkojen ja runkosuojien poistaminen. Joka kevät mietin ja pähkäilen poistamisen ajankohtaa ja tarkkailen vihreyden lisääntymistä. Vasta sitten olen poistanut verkot kun näen, että vihreää on jo sen verran jotta jänikset varmasti mieluimmin syövät sitä kuin kaluavat runkojen kuorta. Ja ai sentään miten kivasti puutarhan yleisilme kohenee kun kasvit vapautuvat vankiloistaan!

[columns_row width=”half”]
[column]

Suojistaan vapautunut säleikköaita.

[/column]
[column]

Runkosuojien alta löytyi jo pitkälle kehittyneitä omenapuun versoja.

[/column]
[/columns_row]

Samalla kun poistin suojat säleikköpuiden ympäriltä niin tein jo kevään ensimmäiset kasvua ohjaavat sidonnatkin. Käytän sidonnassa juuttinarua ja sen hyvä ja huono puoli on narun kesto. Hyvä siksi, ette narut ehtivät hapertua ennen kuin kuristaisivat puiden oksia niiden kasvaessa paksuutta. Ja huono siksi, että osa sidoksista hapertuu jo talven aikana ja niitä täytyy uusia. Joka tapauksessa juuttinaru on minulle se ainut ja oikea naru puutarhaan.

 

Saimin kanssa tarkistellaan terassin ruukkuistutuksia joka päivä.

Puutarhan kevättöiden yhteydessä on tärkeää, että itse tarhuri muistaa välillä pysähtyä ihailemaan kevään ensimmäisiä hentoja kasveja. Tämä ihana aika sujahtaa niin mahdottoman nopeasti ohitse ja kevät etenee koleasta ilmasta huolimatta ihan jokaisena päivänä.

[columns_row width=”half”]
[column]

Osa ensimmäisistä lumikelloista on jo kukintansa lopussa vaikka viileät ilmat hieman jarruttelevatkin kukinnan etenemistä.

[/column]
[column]

Kiurunkannukset ovat pian parhaimmillaan.

[/column]
[/columns_row]

Mitkä ovat sinun puutarhasi ensimmäiset keväthuoltotyöt jotka pyrit tekemään joka kevät?

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

  1. Samoja töitä on tehty täälläkin. Silputtu perennojen varsia kukkapenkkiin ja heitetty multaa päälle. Sinne saa jäädä syksyn lehdetkin maatumaan. Verkkoja ei uskalla täällä ihan vielä poistaa, parin viikon päästä vasta, kevät on sen verran myöhässä. Saimi, puutarha-apulainen <3

    • Kuulin juuri tänä aamuna ensimmäisen kerran käen kukuntaa joten kyllä nyt on kevät jo viimeistään saapunut. Toivottavasti saat teilläkin pian verkot pois ja kasvit näin vapautettua kesälomilleen

  2. Kyllä täälläkin kevätpuuhat alkavat perennojen varsien katkomisella. Ja sitten samalla ihaillaan toistuvasti kevään pieniä kukkasia:)
    Haravointi on jo päästy aloittamaan, teen sen aika ylimalkaisesti, ja löysin rantein. Seuraavaksi olisi vuorossa kasvihuoneen pesu, että saan alkaa kantamaan sinne tomaatit ym. kasvit.

    • Ihailu on aivan tärkeimmästä päästä kevään puutarhatöitä. Sitä pitäisi vain itsekin tehdä entistä enemmän. Ehkä se tänä keväänä onnistuukin koska tuskin alkaa mitään suurempaa projektia nyt vaikka kasvihuonetta suunnittelinkin. Teen ainakin yhden uuden istutusalueen ja hoidan ja täydennän entisiä, se saa nyt riittää

  3. Samat puuhat ovat meneillään täälläkin. Kiva nähdä kuvia puutarhasi kivistä, näyttää kauniilta.

    • Moni valittelee kevään hidasta etenemistä mutta minusta on vaan ihanaa kun kevät vähän viipyilee. Ja kuitenkin joka päivä se etenee niin että pian ollaan jo täyden kasvun vaiheessa joka tapauksessa Näin hitaasti kiiruhtaen jää vähän enemmän aikaa näille puutarhapuuhillekin eikä tarvitse stressata tai hikoilla helteessä hommia loppuun. Aina löytyy asioista ne hyvätkin puolensa

  4. Aikaisemmin minullakin oli perennojen kuivien varsien silppuaminen puutarhan ensimmäisiä kevättöitä mutta tänä vuonna huomasin, että uuteen paikkaan siirretty kasvimaa vapautuu lumesta niin paljon muuta pihaa aikaisemmin, että sitä pääsee laittamaan kylvökuntoon ensimmäisenä. Tänään taidan päästä vihdoin silppuamaan niitä perennojen varsia, näyttää tulevan oikein kaunis päivä. Puutarhakompostissa olisi jo tarpeeksi paljon sulaa multaa kukkapenkkien katteeksi mutta kottikärryillä ei vielä lumen takia pääse hakemaan multaa :D Ehkä huomenna reitti sinne on auennut. Aurinkoista viikonloppua ja huomista äitienpäivää!

    • Pitäisikö lastata pulkka täyteen kompostia ja vetää se kukkapenkin lähettyville Meillä lähti viimeiset lumikasan rippeet pihasta juuri äitienpäivänä. Tien päässä on vielä pikkuinen kasa jäljellä traktorin talvella kolaamasta kasasta.
      Ihanaa, että olet jo päässyt kuitenkin laittelemaan kasvimaata kuntoon. Minulla taas se on vielä aivan koskemattomana. Eilen laitoin daaliat suoraan maahan joten seuraavaksi olisi sitten varmaan perunan ja sen kasvimaan vuoro

  5. Kaunis tuo vaalea kiurunkannus. Puutarhassa on tosiaan enemmänkin puutarhatöitä, kun siivousta.

    • Kiurunkannukset ovat kyllä suloisia ja tykkään kun ne siementävät ahkerasti. Sieltä täältä pompsahtelee pieniä taimia ja kukinnan jälkeen ne häviävät maan alle kuin niitä ei olisi ollutkaan, antaen näin tilaa seuraaville.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Lähetä kommentti

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Tilaa Kotipuutarha-lehti

Tutustumistarjous 4 lehteä 25 €
Tilaa nyt