Ruukkupuutarha tuo paljon iloa alkukeväästä alkaen

Tässä yksi vanhimpia ruukkuistutuksiani.

Viime postauksessa jo hieman sivusinkin minulle niin kovin tärkeäksi muodostunutta tapaa kasvattaa kasveja. Ajattelin kuitenkin nyt kirjoittaa ruukkupuutarhasta ihan kokonaisen oman postauksensa koska olen niin kovin innostunut istuttamaan kasveja erilaisiin ruukkuihin. Innostukseni sai oikeastaan kunnolla alkunsa vasta viime keväänä kun sain suunnitella erilaisia ruukkuistutuksia blogiyhteistyön yhteydessä. Olinhan toki aikaisemminkin istutellut ruukkuihin kaikenlaista mutta nyt innostuin kokeilemaan enemmän sellaista, jonka saisin kenties menestymään ruukussa vuodesta toiseen.

Ruukussa kasvavat keltavuokot kukkivat pian.
Keltavuokon siementaimia.
Vuokkojen jälkeen ruukun valtaavat ruokohelpi ja keijunkukka.

Katteiden avulla onnistuu helpommin

Ensimmäisenä ruukkuistutuksista tulee kaikille varmasti mieleen erilaiset kesäkukat. Niistä en ole itse koskaan ollut niin kovin innostunut. Toki silläkin saralla on tullut monenlaista kokeiltua mutta lähinnä epäonnistumiset ovat jääneet päällimmäisenä mieleeni. Suurin syy epäonnistumisiin kesäkukkien kanssa on varmaankin ollut ihan yksinkertainen eli perushoidon laiminlyöminen. En ole kastellut, enkä lannoittanut tarpeeksi. Viime kesänä panostin lannoittamiseen ja kyllä sen huomasi ruukkukasvien hyvinvoinnissa!

Koska pienet ruukut kuivuvat niin herkästi, voisin istuttaa myös talvella tilaamani jouluruusut yhteen isoon ruukkuun odottamaan roudan sulamista.

Toinen asia joka oli viime kesänä ratkaisevassa roolissa olivat käyttämäni katteet. Perinteisillä kesäkukilla en ole koskaan käyttänyt katteita mutta perennaistutuksilla sitäkin enemmän. Sanotaan, etteivät perennat pitäisi katteista mutta jo vuosikausia olen perustanut istutusalueeni käyttäen kuorikatetta ja en ole huomannut yhdenkään perennan kärsivän. Niinpä peitin viime vuonna myös perennaruukkujen multapinnat katteella. Kaunein kate on mielestäni pinjamännyt kaarnakate ja sitä aionkin tänä vuonna hankkia pussillisen. Kaarna on todella pitkäikäistä sillä sen maatuminen on hidasta ainakin ruukkuolosuhteissa. Maahan levitettynä se kyllä häviää muutamassa kesässä.

Puulastua ruukun katteena.
Koristeapila toimii elävänä katteena.

Hyvänä katteena toimivat myös multapinnan tehokkaasti peittävät kasvit. Viime kesän suuri löytö olivat erilaiset koristeapilat jotka kaikki talvehtivat kellarissa ja ovat nyt jo hyvässä kasvussa. Apila on kuitenkin melko voimakaskasvuista joten sen kumppani kannattaa valita sen mukaisesti. Apilan kasvukaverin täytyy olla itsekin suhteellisen kookkaaksi kasvava ja puolensa pitävä, ettei jää apilan jyräämäksi. Itselläni on kokemusta vain curry-yrtistä apilan kumppanina ja se on ainakin toiminut hyvin. Tänä kesänä on tarkoitus löytää apiloille lisää hyviä kasvukumppaneita vaikka ovat ne kyllä näyttäviä ihan yksistäänkin. Ainakin korkeat koristeheinät voisivat sopia tai mikseipä tuoksumiekkaliljatkin. Niitä minulla ei olekaan ollut moneen vuoteen kun edelliset jäivät nostamatta talveksi talteen.

Curry-yrtin alla koristeapilaa.

Millaisia ruukkuja minulla on käytössä ja mitä niissä kasvaa

Itse käytän ruukkuistutuksissani oikeastaan lähes pelkästään saviruukkuja. Kyllä, ne haihduttavat kosteutta lävitseen mutta niiden kanssa kuitenkin pärjää. Olen istuttanut paljon kasveja joiden ei tarvitse olla suorassa paahteessa jolloin ruukkujen kastelu on ollut paljon helpompaa. Varjotarhan ruukkuistutuksia taisin viime kesänä kastella noin kerran viikossa ja siellä ruukuissa oli mm. saniaisia jotka ovat maineeltaan vallan juoppoja. Ruukut olivat Marjamäellä suurilehtisen jalopähkinäpuun alla ja näyttivät oikein hyvinvoivilta. Ajattelin viedä ne sinne tänäkin vuonna. Ennen kuin pähkinäpuu kasvattaa lehtensä varjostan kasviryhmää linnunruokapussilla viime vuoden tapaan. Pujotin pussin vihreään perennatukeen ja se toimi oikein moitteettomasti. Saniaiset tulevat suoraan sisältä ulos, joten ilman suojausta ne varmasti kärähtäisivät.

Isolehtinen muratti talvehti hienosti kellarissa.
Tämä muratti on kasvanut samassa ruukussa jo monta vuotta.

Saniaisten lisäksi varjossa viihtyivät erilaiset muratit ja keijunkukat. Myös kartiovalkokuusi oli viime kesänä varjotarhan puolella mutta nyt vein molemmat ruukkukuuseni etuterassille joka on myös hyvin varjoisa. Havujen lisäksi muita puuvartisia ruukkukasveja minulla on puksipuut ja katsurat. Puksipuut tosin kärsivät viime talvena kellarissa ja jouduin leikkaamaan niistä melkein puolet pois. Puolipallon muotoiset puksipuut eivät ole enää kauniita mutta annan niille kuitenkin vielä mahdollisuuden korjata itsensä jossakin sivummalla. Katsurat sen sijaan näyttävät jo kauniilta juuri puhjenneiden pienten lehtiensä ansiosta. Lehtien punertava sävy sopii täydellisesti pieniin kasvitieteellisiin tulppaaneihin joita olen istuttanut niiden juurelle ruukkuihin. Nämä sipulit kukkivat nyt toista kertaa. Toivottavasti ne eivät taantuisi vaan jaksaisivat kukkia vuodesta toiseen.

Katsura ja kasvitieteelliset tulppaanit.

Eikä tietenkään pidä unohtaa pelkistä sipulikasveista koottuja ruukkuistutuksia. Niitä haluan paljon joka kevät. Jos ei kellariin mahdu jatkossa kaikki ruukut niin sipulikukatkin talvehtivat oikein hyvin kasvimaahan tai tunkioon kaivettuina ja sieltä ne voi sitten nostaa esille kunhan maa sulaa.

Assyrianpikarililjoja pajukoreissa.
Sipulikukkaruukkuja terassilla.

Sipulikukkia voi toki yhdistää myös perennojen kanssa. Laitoin keijunkukan seuraksi isoja kerrottuja tulppaaneja joiden sipulit kaivan sitten syksyllä pois ruukusta. Eivät ne kunnolla kuki maassakaan uudestaan joten ei niitä kannata ruukkuihinkaan jättää. Ellei sitten ilahduttamaan pelkillä vihreillä lehdillään joita ne kyllä kasvattavat tulevinakin vuosina. Edellä mainitsemani kasvitieteelliset tulppaanit ovat kuitenkin monivuotisia ja sen tähden mielestäni järkevämpiä perennoiden kavereina.

Tulppaanit ruukussa.
Saimi ruukussa 🙂

Jatkossa talvetan ruukkuistutuksia myös kasvimaalla

Maksaruohot ja erilaiset heinät ovat myös suosikkejani. Mehitähtiruukun putsasin viikko sitten ja nyt se näyttää jo siltä kuin ei olisi talvea kellarissa viettänytkään. Lisäksi sain istutettua sen poikasista toisen ruukullisen jonka toivon kasvavan kesän aikana yhtä täyteen ruusukkeita kuin tuossa alkuperäisessä. Mehikasvit säilyvät varmasti kauniimpina kevääseen kellarissa kuin avomaalla.

Lusikkamaksaruoho talvehti kellarissa upeasti.

Heinät kannattaa aina yhdistää jonkun toisen kasvin kanssa sillä ne ovat alkukeväästä varsin rumia. Kuivuneet korrenpätkät vain törättävät ruukuista. Uutta kasvua minulla näyttävät nyt heinistä ainakin hakoneheinä, ruokohelpi ja hurmesilkkiheinä. Olen pitänyt kovasti ruukusta missä minulla kasvaa heinän kaverina keltavuokkoa ja keijunkukkaa. Siinä on katseltavaa aikaisesta keväästä syksyyn asti. Vastaavia yhdistelmiä lähden nyt jatkossa metsästämään lisää. Plussaa olisi myös kasvien talvenkestävyys, sillä jatkossa aion talvettaa ruukkuistutuksia kaivamalla ne kasvimaahan. Kellariin täytyy jättää enemmän tilaa kaikelle syötävälle.

Hei vaan nyt painelen saunan lämpöön. Ollaan tehty jo monena päivänä puuhommia ja kroppa on jäykkä kuin rautakanki. Saunassa saan aina vähän paikkoja vetreytymään joten lauteille siis…

Huomenna meinasin jatkaa puiden pinoamista mutta jos suinkin jää voimia olisi tarkoitus saada myös joka keväinen veden pumppaus käynnistettyä. Ruukut kaipaavat jo säännöllistä kastelua kasvihuoneen lämmössä. Tähän asti olen sulattanut kasteluveden lumesta mutta nyt sitä ei enää kunnolla ole. Myös muutama, tällä viikolla lumen alta paljastunut perennapenkki kaipaisi jo siistimistä. Elämme kiireisiä aikoja mutta hiljaa hyvä tulee ja homma kerrallaan vaan, samalla nautiskellen.

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

Tästä linkistä vanhaan postaukseeni ruukkupuutarhasta.

Ja tästä Mamman puutarhan Pinterestin kuvakansioon.

4 Comments

  • Kiireistä aikaa mutta hyvällä tavalla. Minulla oli tänä talvena iso määrä kasveja ja perennoja talvetuksessa kasvimaalla, hautasin ruukut multaan. Vielä en osaa sanoa ovatko hengissä, en ole kaivanut pois. Hortensiat ja atsalea näyttäisi olevan hengissä. Samoin purppuratuomi tekee silmuja joten sekin on hengissä, se siirtyy kesällä tyttären puutarhaan.
    Ruukkupuutarhat ovat ihania vaikka on niissä työtä.

    • Tutkailin myös tänään omat kasvimaalla valeessa olleet taimet. Mansikat olivat ihan ok mutta persiljat täysin kuolleet. Täytyy kylvää uutta sillä viime kesäinen ruukkupersilja oli niin kaunis. Pitäisi varmaan hennoa istuttaa talvetettavat jo hyvissä ajoin kasvimaalle jotta ehtisivät vähän asettua ennen talven tuloa. Ja varmaan voisi vähän ihan peitelläkin niitä mullan alle tai ainakin kasata lehtiä päälle.
      Ruukkujen kastelussa on oma hommansa mutta nuo katteet kyllä helpottavat kovasti. Myös letkulla suoraan kastelu oli niin ihanan helppoa kun ei tarvinnut raahata kannuja. Tosin silloin jäi aina lannoitus sitten laittamatta.

  • Ruukkuistutukset ovat kauniita, mutta minulla ei oikein ole niille talvetuspaikkaa. Kunhan saan mökille tehtyä hyötytarhaa, voisi kokeilla ruukkukukkien talvetusta kasvimaalla. Yleensä minulla on ruukuissa kesäkukkia tai yksivuotisia hyötykasveja. Joskus kasvatan perennan ensimmäisenä kesänä ruukussa ja siirrän sen sitten loppukesästä lopulliselle paikalleen kukkapenkkiin. Sinulla on silmää kauniille ruukkuistutuksille. Ihana sävy tuossa kasvitieteellisessä tulppaanissa. Mukavaa huhtikuun loppua ja iloisia hetkiä puutarhassa!

    • Tuo ekan kasvukauden kasvattaminen ruukussa onkin tosi hyvä vinkki. Kasvi saa rauhassa kasvaa ja vahvistua ilman kilpailua. Ja kasvimaalle yritän itsekin jatkossa enemmän ruukkukasveja talveksi siirtää. Kellariin on saatava tilaa syötävällekin. Nyt siellä oli pelkkiä ruukkuja ja daalian juurakot😁

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.