Valkoinen väistyy, kevät tulee sittenkin

Aurinkoisessa etelä-rinteessä krookukset jo kukkivat.

Puolet pääsiäisvapaista on vietetty mutta onneksi on vielä toinen puoli jäljellä. Ilmat ovat vihdoinkin suosineet, pitkän ja kylmän jakson jälkeen ja kevät etenee suurin harppauksin joka päivä. Olen puuhaillut paljon Saimin kanssa ja yhdessä on tutkittu kevään merkkejä ja tyhjennetty kellaria. Kellarissa ei ole enää kuin pelargonit, daalian juurakot ja joitakin kylvöksiä ja muutama perennaruukku. Suurin osa ruukuista on siivottu ja kannettu joko kasvihuoneeseen tai suoraan terassille. Moni ruukku kiertää terassille ja puutarhaan kasvihuoneen kautta, missä vielä pesemätön katto ja ikkunat antavat kevyttä varjostusta ja tarvittaessa ruukut on helppo siellä suojata harsoillakin. Suoraan pimeästä kellarista täyteen valoon voisi olla kasveille melkoinen shokki. Ja vielä tulee varmasti myös yöhalloja joten kasvihuone on siitäkin turvallisempi paikka aloitella kasvukautta.

Menetyksiltäkään ei voi välttyä

Mennyt talvi on kyllä ollut hyvin ankara sillä luulen, että olen menettänyt kaksi vanhinta puutarhassa kasvanutta syklaamiani. Myöskään talventähdistä ei ole näkynyt vilaustakaan vaikka kellarin rinne on ollut paljas lumesta jo pitkään. Tuskin ne enää tulevat vaikka joka kerta ohi kävellessäni edelleen niitä katseellani etsinkin. Vaan menetykset kuuluvat elämään ja puutarhanhoitoon, ne on vain hyväksyttävä ja jatkettava eteenpäin. Seuraavaksi jännitän nouseeko espalieraidan alta tänä keväänä tulppaaneja koko matkalta. Lisäsin syksyllä myyrien syömille alueille lisää sipuleita. Olisivatpa ne haistaneet Saimin ja muuttaneet jo syksyllä muille maille! Ainakaan paljastuneilla nurmialueilla ei ole näkynyt käytäviä, joten se luvannee hyvää.

Vaan se menetyksistä ja katse kohti nousevia lumikelloja. Tämä kuvan lumikello on istutettu yhdestä sipulista ja se tekee tänä vuonan jo ainakin neljä kukkaa! Lajike on ehkä Galanthus `Trymposter`. Sillä on vallan hurmaava hamonen, helmansa nousevat hieman ylöspäin. Lammikon alueella on vielä paljon lunta mutta sen ympärillä olevat rinteet ovat jo paljaana. Lumikellot siellä ovat jo hyvässä nousussa mutta jouluruusut vielä empivät. Toivottavasti viime vuonna istuttamani lukuisat uudet taimet ovat hengissä. Viime kesä oli niin kuiva ja nyt vielä tällainen kova talvi päälle. Menetyksiltä tuskin voi välttyä Helleborustenkaan kohdalla.

Kiurunkannukset ovat nopeita nousijoita ja Kauhurinteessä ne ovat ihan muutaman päivän sisällä nousseet jo korkealle. Täytyy vielä illalla laittaa näiden suojaksi jotakin sillä varmasti maistuvat nyt nämä aikaiset herkut kun hanget vielä peittävät suuria alueita. Toisaalta toivoisin nyt eläinten etsiytyvän metsiin, sillä siellähän ovat jo lumet sulaneet.

Valkovuokkoja ei vielä näy puutarhan puolella nousussa mutta kellarissa olivat keltavuokot jo päässeet hyvään vauhtiin. Kalman kalpeat versot saivat jo päivässä itseensä väriä kun kannoin ruukun eilen terassille. Tuo lempiruukkuni on niin painava, ettei sitä jaksa kapeasta kasvihuoneen ovesta rahdata sisälle. Juuri ja juuri jaksan sen nostaa.

Lempiruukussani kasvaa keltavuokon lisäksi keijunkukkaa ja ruokohelpin kellanvihreää lajiketta, ‘Pure gold’.
Sipulikukkaruukuista on osa ollut jo pidempään terassilla.

Ruukkupuutarhan viehätys sen kuin vahvistuu

Viime keväänä iski itselläni kova innostus kasvattaa ruukussa. Vaikka kesä oli kuiva ei ruukkujen kastelu kuitenkaan tuntunut ylivoimaiselta. Uskon sen johtuneen käyttämistäni katteista. Katteena oli niin soraa, kuin värjättyä puunpalastakin. Myös mm. väriapilat ja mehiruusukkeet toimivat elävänä katteena. Onkin tosi tärkeää, että paljasta multapintaa ei olisi ruukkuistutuksessa näkyvissä. Tuohon pyrin tänäkin vuonna. Yritän myös etsiä lisää kasveja, jotka toimisivat hyvinä katteita. Yhden uuden ruukun istutinkin jo tänään ja laitoin siihen tuoksuorvokin taimen, kallionauhus `Pandora`:n ja sipulikukkaruukun jonka voin sitten myöhemmin korvata jollakin. Tuo kallionauhus oli viime vuonna ihana varjotarhassa mutta kylläpä se olikin etanoiden herkkua. Meinasin jo heittää taimen syksyllä kompostiin. Nyt aion kuitenkin yrittää kasvattaa sitä terassilla jonne eivät etanat ehkä niin hyvin löydä tietään. Katsotaan kuinka käy.

Keijunkukkaa ja murattia.
Kerrosistutus sipulikukkia.
Keijunkukka versoo aikaisin ja on siksikin hyvä kasvi ruukkuun.

Loppuun vielä kuva suuresta ihmeestä! Kauhurinteessä kukkii aivan maanrajassa taikapähkinä muutamalla kukalla. Taikapähkinät ovat erityisen talvenarkoja joten tällaisen talven jälkeen tämä on todellakin ihme. Olin varma, että taimet kuolevat koska olin suojannut ne vain runkosuojalla. Toisessa pensaassa on myös runsaasti kukkanuppuja mutta pelkään niiden paleltuneen ja kuivuneen koska yksikään ei ole auennut. Onneksi varsi kuitenkin tuntuu viileältä joten taimi lienee kuitenkin elossa.

Taikaa on siis ilmassa ja ihanan odottava tunnelma. Mitähän kaikkea huomenna puutarhastaan löytääkään?!

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

8 Comments

  • Nyt löytyy joka päivä uutta taikaa puutarhasta. Ja sitä ihmettelyä kun ei muista mitä on istuttanut minnekin. enkä halua edes heti tarkistaa sillä yllätys on mukavampi.
    Menetyksiä tulee niille ie voi mitään. Syklaamisi on kyllä iso harmi. Olen luullut talventähtiä tosi kestäviksi, ilmeisesti eivät ole ja tänä vuonna kun on ollut vielä reilusti lunta suojana.

    • No minä myös ihmettelen noita talventähtiä?! Olisiko voinut vaikka myyrä kuitenkin syödä? Lunta on ollut suojana lähes näihin päiviin asti. Syklaamit saattavat käydä herkemmiksi kun mukula kasvaa vuosien myötä. Tiedä vaikka nousisi pinnempaankin. Niitäkään en jää harmittelemaan vaan istutan tilalle pari uutta😊

  • Nyt tosiaan joka päivä voi löytää puutarhasta jotain uutta! Meillä ensimmäiset krookukset avautuivat tänään ja eilen näin nokkosperhosen!

  • Ihania löytöjä puutarhassa! Söpöt krookukset ja mahtavaa, että taikapähkinäkin kukkii. Jospa se toinen olisi vain vähän hitaampi ja heräisi pian kukkimaan tai edes kasvamaan.
    Meillä ei vielä kuki mitään, mutta ensimmäisiä piippoja jo nousee. Lunta on 40-50cm melkein joka paikassa ja muutamassa kohti reilusti enemmänkin, mutta kevät etenee vääjäämättä. Nyt kun on vielä luvattu lämpimiä öitäkin, niin lumet kyllä painuvat vauhdilla.
    Aurinkoista pääsiäisen aikaa!

    • Täälläkin on vielä paikoitellen lunta mutta lähinnä enemmän enää paikoissa mihin on sitä talven aikana kolattu. Myös lammikon seutu on vielä lumen alla ja tietysti vesi jäässä. Usein on tähän aikaan jo pumppu pyörinyt ja vesi lirissyt.

  • On niin ihana tehdä löytöjä ja kuten kuvasi osoittavat, sieltä löytyy jo vaikka mitä. Menetyksiä ei kai voi välttää, mutta aina ne harmittavat.
    Upeaa nähdä kukkiva taikapähkinä!

    • Taikapähkinä on tosiaan ihmeellinen vaikka siinä olisi vain muutama kukka. Ja menetyksiä tosiaan tulee, se kuuluu tähän harrastukseen ihan kuin koko elämään.

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.