Sananen saniaisista ja uusia ruukkuistutuksia

Sanikkaisiin kuuluvat saniaiset ovat kyllä sellainen kasvisuku, mihin olen erityisen viehättynyt. Jo vuosia olen istuttanut saniaisia puutarhaan mutta vasta oikeastaan viime talvena innostuin niistä myös sisäkasveina. Syy innostumiseeni oli, että sain pidettyä kolme erilaista saniaista hengissä talven yli. Eikä siihen oikeastaan mitään ihmeellistä lopulta vaadittukaan. Kasvualustat pidin koko ajan kosteina, käyttelin aika ajoin vähän suihkepulloa ja annoin hajavalona kasvivaloa. Kasvualustat olivat lisäksi katteen peitossa, mikä helpotti alustan pitämistä sopivan kosteana.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Ai niin ja kultaimarre oli istutettuna suurehkoon maljakkoon eli se pysyi helposti kosteana. Tarvitsin kuitenkin keväällä maljakon leikkokukille joten siirsin kasvin kesäksi Marjamäen varjoon, isoon metallisankoon. Nyt kun toin sen jälleen sisälle niin se pääsi suureen saviruukkuun. Olin varannut sille tavallisen kokoisen uuden ruukun mutta eihän se mahtunut siihen sitten ollenkaan. Niin hyvin oli kesän aikana pulskistunut ja nauttinut lämmöstä herttajalopähkinän helmoissa.

Suurimmat kultaimarteen lehdet ovat jopa 60 cm pitkiä.

Tämän alemman kuvan saniaisen nimeä minulla ei varmuudella ole. Sen uudet lehdet tosin punertavat samalla tavalla kuin Dryopteris erythrosora:lla mutta en ole varma kuitenkaan.

Tämä nimetön saniainenkin vietti kesäntä ulkona Marjamäellä.

Joka tapauksessa olen aivan ihastunut tuon rehevään kasvuun ja lehtien kauneuteen. Miten hauskasti muuten sopivatkaan saniaiset yhteen mehikasvikokoelmani kanssa. Sademetsä ja aavikko sulassa sovussa!

Adiantum caudatum oli minulla viimekin syksynä tosi pitkään terassilla.

Yksi sisäsaniaisista odottelee vielä terassilla sisälle pääsyään. Huomasin viime syksynä, että tämä viihtyi todella pitkään syksyyn ulkona ja nyt aion tehdä samoin. Edes pieni halla ei tätä haitannut ja terassilla se on myös paremmin niiltä suojassa. Keväällä jätin tämän liian pitkäksi aikaa etuterassille ennen puutarhaan kiikuttamista ja se pääsi ruskistumaan aika pahoin. Osassa lehdissä näkyy edelleen keväisen auringon vioituksia, vaikka uusiakin lehtiä tuli kesän aikana ihan mukavasti. Nyt kyllä huomaan lehtien väristä, että olisin voinut myös hieman antaa lannoitetta. Voisinkin hommata näille talveksi pullollisen merileväuutetta!

Uusia ruukkuistutuksia tupsahtelee edelleen

Jos sisällä viidakko lisääntyy niin onpa vielä ulos puutarhaan ja terassillekin ilmestynyt muutamia uusia ruukkuja ja vanhoja ruukkuja on päivitetty. Vanhojen ruukkuistutusten päivittäminen uuteen ilmeeseen on kaikin puolin suositeltava juttu. Rahaa säästyy kun istutuksiin vaihtaa vaikkapa vain yhden uuden kasvin. Yksikin uusi kasvi ryhdistää kivasti ja tuo uutta mielenkiintoa istutukseen, Keijunkukka ruukun uudistin kauniilla muratin taimella, jonka aion tietysti myös talvettaa ensi vuoteen kellarissa.

Vanhan istutuksen freesaus muratin taimella.

Talvetettavia ja yksi sisäkasvi on näissäkin kolmessa ruukussa. Tuon ensimmäisen kuvan kasvin menestymistä ensi kevääseen hieman epäilen mutta kellariin sen kuitenkin aion kiikuttaa kaiken varalta. Sen kaverina taitaa olla huonekasvinakin käytetty riippapiilea. En ole kyllä ihan varma nimestä sillä se myytiin täysin nimettömänä. Tuon maksaruohon näköisen mukana oli nimi Chinese hat joka lienee lajikenimi tuolle. Netistä löysin samannäköiselle nimeksi Orostachys iwarenge. Jos se on tuo niin netin syövereistä löytyvästä informaatiosta päätellen sen pitäisi olla kovinkin talvenkestävä! Hieman kuitenkin epäilen joten kellarin eteinen olkoon hänen paikkansa ainakin ensimmäisenä talvena. Niin kauan pidän kuitenkin terassilla kun vain suinkin kelit sen sallivat.

[columns_row width=”third”]
[column][/column]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Tänä kesänä sain huomata, että onnenapiloiden paikka on kesällä ehdottomasti ulkona auringossa.  Niin ihanasti ne kasvoivat ja toivat tumman dramaattisen säväyksen ruukkupuutarhaan. Ensimmäistä hallayötä ne viettivät jo sisällä mutta veinkin äkkiä takaisin ulos kun huomasin yhdessä kunnon kirvainvaasion. Kunhan kelit tästä vielä kylmenevät niin taidan leikata kaikki lehdet pois ja säilyttää ruukut pimeässä talven yli. Eiväthän ne talvella kasva läheskään niin upeana kuin kesällä joten huilatkoon kevääseen, erossa muista viherkasveista.

Viimeisen kuvan kattilassa kasvaa harmaansävyinen lusikkamaksaruoho, `Cape Blanco`. Ruukut alkoivat jo käydä vähiin joten oli otettava vanha kattilakin hyötykäyttöön. Pohjassa ei ole reikiä joten katoksen alla täytyy tämä ”ruukku” pitää. Niin ja sitten talveksi joko maahan tai kellariin!

[columns_row width=”third”]
[column]

Ensimmäinen yritykseni hakoneheinän kanssa. Takana tumma ja matalakasvuinen Sedum `Plum Dazzled`.

[/column]
[column]

Kirpparilta löytämääni amppeliin löysin pikkuisen riippakanervan.

[/column]
[column]

Kookas isosiniheinä on sekin ensimmäistä kertaa tänä kesänä kasvatuksessa.

[/column]
[/columns_row]

Huh miten pitkä postaus tästä tulikaan mutta vielä on laitettava lopuksi muutama kuva uusimmista tämän päivän istutuksista. Voi miten kauniin heinän löysinkään! Kevyt ja tuulessa keinahteleva heinä on Carex `Amazon Mist`. Netin mukaan pitäisi olla kestävä ja siemeniäkin näyttäisi olevan myynnissä. Tässä voisi olla mahdollisesti ainekset pidempäänkin ystävyyteen!? Kaverina heinällä on valkoinen syklaami ja pieni ruukullinen seittimehitähteä. Sävyt sopivat mielestäni tosi kivasti yhteen.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Pian alkavat toivottavasti sitten saapumaan sipulitilaukset joten eiköhän nämä ruukkuistutukset nyt olleet tältä kaudelta tässä. Kellari on kyllä lisännyt hurjasti intoani ruukkupuutarhan kasvattamiseen.

Vieläkös siellä istutellaan?

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

  1. Saniaiset olisivat kyllä tosi ihania sisälläkin, mutta kun minä olen niin huono kastelija…

    • Itsekin aikaisemmin kerran viikossa kastelin kaikki mutta nyt on tullut tavaksi tuo suihkuttelu iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Samalla silloin myös kokeilen kasvualustojen kosteudet. Tosi hyvin kosteus säilyy kun on katetta mullan pinnalla.

  2. Minulla on tosi vähän sisäkukkia sisällä kotona niinkuin mökilläkin. Hauskoja kokeiluja sinulla ja toivottavasti talvetuksesi onnistuu.

    • Varohan vaan, helposti puutarhaihminen hurahtaa myös sisäkasveihin :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Lähetä kommentti

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Tilaa Kotipuutarha-lehti

Tutustumistarjous 4 lehteä 25 €
Tilaa nyt