Blogi Mama’s garden

Vihersisustus

Viherkasvit valokeilassa — uusia mehikasveja

Vuoden vaihteen vapaapäivinä innostuin selailemaan nettiä ja päädyin tilaamaan jo toisen mehikasvierän ulkomailta. Edellinen tuli syksyllä Englannista. Nyt kun kasvinterveyslaki kieltää Englannista tilaamisen, löysin uuden mielenkiintoisen tilauspaikan EU:n sisältä, Puolasta. Viikolla paketti sitten tuli ja millaiseen säähän!! Lunta tuli taivaan täydeltä ja pakkanen paukkui nurkissa. Olin aivan varma, että saisin paketillisen vihreää kasvimössöä. Vain 20 euron kuljetusmaksulla paketti tuotiin kuitenkin kotiovelle asti ja annoin sen olla pari tuntia avaamattomana huonenlämmössä, kuten lähettäjä oli ohjeistetanut. Arvatkaa vaan miten jännitti lopulta päästä avaamaan pakettia!

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Ja kuinka ollakaan, jokainen mehikasvi osoittautui täysin vahingoittumattomaksi ja kaikki pikkuiset olivat aivan täydellisiä, jokaisella yllään valkoiset villapaidat <3 Kasvit oli pakattu todella huolellisesti kahteen erilaiseen valkoiseen materiaaliin ja mukana oli myös jonkinlainen lämpöä luovuttava pussukka. Se ei tosin ollut enää lämmin mutta ehkäpä sillä on kuitenkin ollut suotuisa vaikutus ainakin kasvien alkumatkasta.

Ruukutin uudet pikkuiset mehikasvimultaan

Jo viikolla sain istutettua osan uusista mehikasveista ja tänään sitten loput. Voi miten rentouttavaa oli puuhata mullan kanssa ja sommitella suloisia mehikasveja keskenään. Käytin jälleen tapani mukaan ainoastaan saviruukkuja, jotka olen todennut parhaiksi kuivuudessa viihtyville mehikasveille. Savi luovuttaa nopeasti kosteuden ruukun läpi, eivätkä kasvit näin kärsi liiasta märkyydestä.

Sekoitin myös jo valmiiksi kevyeen kaktus- ja mehikasvimultaan lisää hiekkaista soraa, joka varmistaa kasvualustan hyvän veden läpäisevyyden. Kun kastelen mehikasvit niin kaadan aina lautaselle valuneen veden pois. Ja nyt kun uudet kasvit ovat saaneet kunnon kastelun ne päjäävät useita viikkoja ilman vettä. En voi kuin suositella kaikille näitä erityisen helppohoitoisia kasveja. Ainoa edellytys niiden viihtymiselle on kastelun unohtamisen lisäksi kunnon kasvivalo! Minulla on kasvivalo ajastettuna klo 9.00-20.30 välille, joten siitäkään ei ole vaivaa.

[columns_row width=”fourth”]
[column][/column]
[column][/column]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Laitoin myös jokaisen ruukun pinnalle soraa. Se on mielestäni kaunista, vaikkakin sen käytöstä hieman varoitellaan. Kate saattaa pidättää kasvualustassa liikaa märkyyttä mikä ei ole mehikasveille hyväksi. Toisaalta käytän vain melko pienirakeista soraa ja hyvin ohuen kerroksen. Laitan soraa myös kasvien alimpien lehtien alle jotteivat ne koskettaisi mullan pintaa. Siten ilma kiertää kasvien alla ja uskon sen olevan niille hyväksi. Sukkapuikko on muuten tosi hyvä työväline tässä puuhassa! Puikolla on hyvä varovasti rapsia kasvien päälle eksyneet kiven muruset ja lakaista soraa kasvien juurelle.

Ideoita kauniista nimitikuista otetaan vastaan

Sisäkasveilla nimitikut eivät ole niin sään vaihteluille alttiita kuin ulkokasvien, joten tällä hetkellä on itselläni mietinnässä esteettisesti kauniiden nimisäleiden hankinta/askarteleminen. Nyt vain nopeasti siirsin kasvien mukana tulleet nimitarrat tavallisiin valkoisiin säleisiin mutta eiväthän nuo kovin kauniita ole. Haluan kuitenkin pysyä selvillä nimistä ja jotakin olisi keksittävä. Olen miettinyt stanssikirjainten hommaamista mutta sopiva metallinauha on vielä hakusessa. Sen ei tarvitsisi olla kovin leveää ja mieluusti ihan rullana myytävää. Onhan minulla tallessa yhdet sälekaihtimetkin mutta niistä tulee sitten aika leveitä säleitä. Onko sinulla jokin tosi hyvä käytäntö nimitikkujen kanssa?

[columns_row width=”third”]
[column][/column]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Tässä vielä listattuna uusimmat mehikasvi hankinnat, ovatpahan sitten ainakin nimet täällä blogissa muistissa:

• Gymnocalycium mihanovichii
• Sulcorebutia rauschii
• Echeveria ’Estrela’
• Echeveria cuspidata
• Haworthia retusa form Fouchei (epäilen ettei ole tämä koska lehdet eivät ole pystyt)
• Euphorbia obesa
•  Echeveria ’Black Prince’ 
•  Agave victoriae-reginae
• Echeveria ’Black Violet’
• Echeveria nodulosa (”painted lady”)
•  Kalanchoe tubiflora (”mother of millions”)
•  Echeveria ’Hercules’
• Echeveria purpusorum
•  Echeveria tolimanensis
•  Echeveria ’Pink Ruby´
• Graptopetalum amethystinum
•  Sinocrassula yunnanensis

Postauksen kirjoittaminen kestää tätä menoa koko päivän kun samalla innostuu guuggeloimaan, että mitä sitä onkaan tullut hommanneeksi :) Mielenkiintoisia olivat kaikki ja melkoisen yhtenäiset hoito-ohjeet kaikilla joten sopivat hyvin toistensa kanssa sekaistutuksiin ainakin nyt aluksi. Katsotaan sitten ajan kanssa mitkä jäävät lopulta yhteen. Voi olla, että osa jää isompien jalkoihin ja ”vyöryjät” täytyy istuttaa omiin ruukkuihinsa. Aika vain näyttää miten tullaan toimeen keskenämme ja  onneksi menetys ei ole rahallisesti suuren suuri mikäli joku ei haluaisi meille asettua ollenkaan.

Vanhojen kasvien face liftingiä

Nyt kun aurinko paistoi niin sammutin punaisen kasvivalon ja ihailin kasveja luonnonvalossa. Ja voi miten paljon kauniimpia ne ovatkaan auringon valossa kuin punaisen sävyisessä kasvivalon loimotuksessa. Ihan tavallinen rönsyliljakin näytti kauniilta.

Olin hommannut jokin aika sitten ensimmäisen ”pääruukkuni”, jotka ovat muuten nyt niin kovin trendikkäitä. En kuitenkaan uskaltanutkaan istuttaa siihen uusia mehikasvejani kuten olin suunnitellut. Päässä ei ole pohjareikiä joten liikakastelun vaara on olemassa. Toki siihen voisi rakentaa kunnon salaojan mutta silti tuntui turvallisemmalta istuttaa mehit saviruukkuihin. Niinpä siirsin päähän rönsyliljan ja näin vapautui saviruukku mehikasveille. Aika harottava ”koronakuontalo” siitä lopulta syntyi mutta olkoon nyt noin ainakin jonkin aikaa.

Loppuun vielä kuva valkoisesta villakosta josta on muodostunut itselleni oikea lempilapsi. Voi miten kaunis se onkaan talvisessa valossa, hohtaen kilpaa ikkunan takana lainehtivan lumen kanssa. Olen tosi yllättynyt että se on edelleen hengissä eikä ole venynyt valon puutteesta kuten on hieman käynyt edessä kasvavalle Echeverialle. Onneksi ruusukkeella on kuitenkin kasvamassa useita lapsukaisia joista saan uusittua kasvin mikäli se venyy ruman näköiseksi. Kasvivaloa voisin kyllä laskea vielä hieman alaspäin, se voisi hillitä kasvua jonkin verran.

Tänä talvena on kyllä ollut niin mukavaa puuhailla sisäkasvien kanssa, että tammikuukin on ihan huomaamatta hujahtanut jo yli puolen välin. Pian ollaan keväässä ja elämä siirtyy taas enemmän ulos. Nyt on kuitenkin vielä hyvää aikaa nauttia sisäkasveista ja niiden parissa puuhailusta. Vahvat suositukseni sille