Vihreä jouluaatto ja nousevat lumikellot

Joulun pyhät alkavat olla tältä vuodelta ohi. Ehkäpä yksi elämäni rauhallisimmista ja rennoimmista jouluista. Joulu oli myös ihanan vihreä. Tiedän, että moni odottaa valkeaa joulua mutta itselleni vihreä on ihan yhtä arvokas ja ihana. Vältän itse käyttämästä termiä musta joulu, minusta se kuulostaa niin synkälle. Tällä hetkellä kun katson työhuoneen ikkunasta kalliolle, näen myös paljon valkoista vihreän seassa. Joulupäivänä saatiin ohut lumikerros joka pysynee nyt ainakin hetken maassa, jokusen pakkasasteen voimin.

Vihreää myös puutarhan puolella

Aattona paistoi hetken aurinko ja kiersin puutarhaa kameran kanssa lumikellon piippojen toivossa. Ja löytyihän niitä peräti kahdesta paikasta. Toisessa jo ihan itsekseen valoon nousseina ja toisessa ne vielä piilottelivat suuren kuunliljan lehdistön alla.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Mikäli lauha talvi saisi jatkua, voisi tammikuussa jo hyvinkin nähdä ensimmäiset kukat! Pitkän ajan ennusteessa kuitenkin povattiin mahdollisesti kylmenevää ainakin tammikuun puolen välin jälkeen.

Myös jouluruusut viheriöivät kauniisti ja nuppujakin on jo näkyvissä. Itselleni ei ole siunaantunut sellaista jouluruusua H. niger, joka kukkisi tässä joulun aikaan. Useita jouluksi ostettuja kasveja olen kuitenkin jo puutarhaan istuttanut mutta ei ne ainakaan vielä ole tähän aikaan jaksaneet kukkiaan avata. Yritän istuttaa tämän joulun ruusun jälleen vähän uuteen paikkaan, jospa sillä olisi vaikutusta kukinnan ajankohtaan.

[columns_row width=”third”]
[column][/column]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Hyötytarhasta löytyy yksi kestoviheriöitsijä vuodesta toiseen. Se on Corydalis `Craigton Blue`. Myös kasvimaan reunan punaiset unikot ovat jo valmiina jatkamaan valloitustaan heti keväällä, mikäli vain talvi säilyy suosiollisen lämpimänä.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Muilta osin kasvimaa uinuu ruskena lehtipeiton alla sillä kasasin syksyllä lähes kaikki puutarhasta haravoimani lehdet mullan pintaa kattamaan ja suojaamaan. Lehdet hillitsevät myös rikkakasvien kasvua, sillä voikukka viheriöi tähän aikaan vuodesta yhtä innokkaasti kuin vaikkapa nuo unikot, mikäli saa olla valossa.

Joulukuusen hakemisen yhteydessä kotiutuneet havut odottelevat edelleen alapihan pöydällä inspiraatiotani. Tässä tätä postausta kirjoittaessani sain kuitenkin ajatuksen, että köynnöksen sijaan voisinkin ehkä käyttää nuo oksat suojaamaan jouluruusuja jottei viime keväinen tuho toistuisi. Kiven vieressä ei kukkinut yksikään jouluruusu sillä ne oli suojaamattomina syöty. Toisaalta verkkoakin olisi vielä jäljellä joten voisin myös askarrella verkosta suojakuvut kasvien yllä. Jospa tänään saisin jo vähän muutakin aikaiseksi kuin ruokailun ja loikoilun.

Touhukasta tapania sinullekin

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

  1. Viheriäähän maisema torellisuures o, jossei satu keskellä kynnöksiä asua. Meille satoo aatonaattona lunta ja ny on ihan järkyttävä lumimyrsky meneellänsä. Onneksi ei tartte nenäänsä pihalle pistää, jossei halua. Ihania kevään merkkiä piipot ja nuput. Jouluruusun nuppuja mäki oon pihalta pongannu, mutta kyllä kukinta jää kevääsehen.

    • Tosiaan, myräkkä on täälläkin meneillään. Onneksi lähinnä enää tuulee. Keväällä ne vasta täälläkin nuo maassa kasvavat kukkivat ja nyt niiden kukinta onkin hieman turvatumpaa kun sain suojattua ne eilen jänisverkoilla

  2. Mekin saimme valkean joulun, kuten Navettapiikakin. Vaikkei vihreässäkään mitään vikaa ole:)
    Yksi valkoinen jouluruusu on meillä nupulla! Katotaan miten sille käy talven edetessä.

    • Tänne valkeus tuli vasta joulupäivänä ja siitä asti on ollut valkoista maassa. Kyllähän se valaisee ja tuo kauneuttakin, kunhan pysyttelisi vain melko matalana kerroksena joka sulaisi sitten keväällä nopeasti pois

  3. Minä olen niin tottunut siihen, että jouluna on lunta, että lumettomuus vetää mielenkin ihan mustaksi. Onneksi täällä on käytännössä aina edes muutama sentti lunta maassa jouluna. Nuo teidän lähipellotkin olisivat aika ankean näköisiä, jos niissä ei vihertäisi syysvilja. Toivottavasti jouluruusujasi ei tänä talvena syödä ja lumikellot kukkisivat jossain vaiheessa talvea tai kevättä. Noita kevään varhaisia kukkijoita on kiva ihastella teidän eteläsuomalaisten blogeista silloin kun täällä saattaa olla vielä jopa metrin verran lunta. Iloa vuoden viimeisiin päiviin!

    • Kyllä, kynnetty pelto on tosiaan aivan toisenlainen näky. Vaikka ei sekään ole musta tai synkkä, kaikki riippuu asenteesta Synkkää on tosin viikkojen auringottomuus mutta kun se edes vähänkin pilkahtaa niin taas jaksaa eteenpäin. Täällä parahiksi aattona aurinko paistoi mutta sen jälkeen on taas pysytellyt piilossa.

  4. Leppoisia välipäiviä!

    Ps:Minun saaresta tuomani Ailamyrskyn havut pääsivät suojaamaan sipulikukkaruukkuja, jotka toin kellarista takaisin pihalle… Vähän saattoi mökkinaapurimme ihmetellä kun roudasin tyhjissä multasäkeissä kuusen oksia saaresta kotiin. Mutta Kaikille oksille on jo löytynyt käyttöä :D ja enempikin ois paikkoja ollu… Sinulla on siellä vielä mukava oksakasa ;)!

    • Ja kasa on edelleen samalla paikallaan pöydällä Ehkä saan vuoden vaihteessa aikaiseksi kehitellä kasasta jotakin?! Katsotaan

    • Voi, miten kauniisti siellä viheriöi! Jouluruusu lupailee tosi ihanaa kukintaa. Onnellista uutta vuotta!

      • Hih, siellä ne kellarissa pian alkavat jouluruusut kukkimaan kun näyttäisi nyt se talvi sieltä tulevankin ihan oikeasti. No, käyn sitten siellä niitä ihailemassa ja niin taimet kannattelevat minutkin kevääseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Lähetä kommentti

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Tilaa Kotipuutarha-lehti

Tutustumistarjous 4 lehteä 25 €
Tilaa nyt