Lomapäivät kevätpuutarhassa — ihanaa olla kotona

Voi miten kauniissa säässä olenkaan saanut viettää lomaviikkoani. Aurinko on paistanut joka päivä ja tänään oli lisäksi erityisen lämmintä. Ensimmäisiä kimalaisia, perhosia ja jopa mehiläinen bongattu puutarhasta! Ja mustarastaatkin lauloivat aamulla niin kauniisti kun säntäsin terassille kuvaamaan iiriksiä. Ruukkuun istuttamani lumikurjenmiekka `George` kukkii sittenkin, ihanaa! Jo lähes joulusta asti sipulit ovat työntäneet vain vihreää lehteä ja luulin, etteivät ne kukkisikaan. Nämä pienet kurjenmiekat kun yleensä työntävät melkein ensimmäisenä kukkansa ja vasta sitten perään lehdet kasvavat pituutta. Vaan George päättikin nyt sitten tehdä aivan päinvastoin. Laitan niistä sitten kuvia kunhan nousevat kunnolla kukkaan. Nyt vasta lupaavasti tumman violetit nuput vähän pilkottavat.

Myös ensimmäinen kevätkurjenmiekka I. reticulata `Harmony` löytyi tänään kukasta. Nämä ovat yhdessä kevätkurjenmiekka ‘Katharine Hodgkin’:in kanssa ensimmäisiä ja myös luotettavimpia kukkijoita näistä pikkuisista kurjenmiekoista.

Pientä puuhastelua ja kasvien ihailua

Olen puuhastellut puutarhassa tällä viikolla kaikkea kevyttä ja lähinnä vain nautiskellut kevään tulosta ja valosta. Kivet on nyt vähäksi aikaa kieritelty ja paketoin kauhurinteen pressuilla pakettiin. Paketti odotelkoon nyt rauhassa jonkin aikaa ja toivottavasti rikkaruohot kuolevat tai ainakin heikkenevät sillä aikaa pimeässä paksujen pressujen alla. Kunhan saan lisää rakennusmateriaaleja niin jatkan sitten taas tuon projektin parissa.

Hiljalleen on käynnistymässä myös jouluruusujen kukinta-aika. Suurin osa nupuista on vielä kumartuneena viime vuotisten lehtien alle ja en leikkaakaan lehtiä pois ennen kuin hallan vaara hälvenee. Yhdessä kohdin puutarhaa on käyty syömässä kaikki nuput ja osa lehdistäkin mutta en sure sitä, sillä toisaalla puutarhassa on edelleen paljon nuppuja nousussa joten eiköhän ainakin osaa pääse ihailemaan kukassaan.

Tänä vuonna haisujouluruusu Helleborus foetidus pistää parastaan! Lumeton ja leuto talvi on ollut sen mieleen ja lehdistö on pysynyt kauniina koko talven. Nyt se kasvattelee komeaa kukkavartta ja kukat ovat täysin vahingoittumattomia. Yleensä lumen alta paljastuvat kukkavarret ovat olleet melko ruppanoita mutta nyt on kaikki toisin.

Myös kiurunkannukset alkavat nostamaan kukkavarsiaan kohti aurinkoa. Hiljalleen kukat värittyvät ja alkavat aukeamaan, tarjoten ravintoa aikaisille pölyttäjille. Voi tätä kevään huumaa! Ja tänä vuonna tätä osaa arvostaa vielä ihan toisella levelillä kuin aikaisemmin. Juuri tällä hetkellä en haluaisi olla missään muualla kuin täällä omassa kodissa ja sen välittömässä läheisyydessä.

Muutamia vuosia sitten istutetut krookukset ovat nyt levinneet kauniiksi kasvustoiksi kivikasan istutusalueelle. Yhtään pörriäistä en näistä kuitenkaan pongannut vaikka luulisi tuollaisten heteiden tarjoavan ainakin tuhdin annoksen siitepölyä.

Lumikellot ja -pisarat kilkattelevat kevättä

Sen sijaan päivän ainut näkemäni mehiläinen kiersi erityisen innokkaasti lumikellon kukassa! Mehiläispesä haaveeni lähtivät taas lentoon, voi kunpa joskus minulla olisi omia pesiä tai edes pölytyspalvelun muodossa saisin vuokrata pesällisen tai pari, pieniä apulaisia omaan puutarhaani. Mikäänhän ei tietysti takaa sitä etteivätkö työntekijäni lentelisi myös naapurin puolelle mutta se riski olisi vain otettava 🙂

Tämän suloisen kaunottaren myötä toivottelen kaikille lukijoilleni kauniita kevätpäiviä! Yritetään nauttia keväästä kaikista ikävistä uutisista huolimatta. Kuoputetaan ja kaivetaan kuin viimeistä päivää niin kauan kuin suinkin mahdollista.