Nopea kierros tänään töiden jälkeen puutarhassa osoittaa, että vielä löytyy kukkivia ja syötävääkin. Missään kasveissa ei vielä näkynyt paleltumisen merkkejä, vaikka aamulla saikin ensimmäisen kerran raapata auton etuikkunaa.
Syyskimikki on tehnyt ensimmäisen hennon kukkavartensa, jonka alimmainen pieni kukkanuppunen oli avautunut. Tämän kasvupaikka vain on niin kermesmarjan alla piilossa, että ihmettelen miten on jaksanut kukan pukata?! On pitänyt siirtää jo pitkän aikaa, jäänyt vain…
Aah, sain muuten tänään paketin Sulevilta<3 Voi onnea, useita uusia pikarililjoja ja lumikelloja ja vaikka mitä herkkuja! Vaikea vain on selvitellä esimerkiksi noiden Fritillarioiden erilaisia kasvuvaatimuksia. Osa noista tänään tulleista näyttäisikin nyt vaativan vähän aurinkoisempaa kasvupaikkaa. Päätin laittaa netin syövereistä löytyneiden tietojen perusteella nyt kahta pikarililjaa myös tuonne kolmen kiven penkkiin ja loput entisten kanssa varjotarhan puolelle. Kaikille kyllä onneksi löytyi lopulta helpostikin kasvupaikat, joissa saattaisivat viihtyä. Vaan aikahan sen sitten todellisuudessa näyttää, mikä missäkin viihtyy, vai viihtyykö lopulta missään:)
Kermesmarjan pötikät sen kuin komistuu, vaikka linnut näpräävätkin marjat suihinsa sitä myöten kuin kypsyvät.
Sain viikonloppuna asennettua myös loputkin salaisen syreenimajan portaista. Laistoin vähän ja teinkin tuonne loppu päähän vain tuollaisia pyörylöitä. Kaksi “kumimattoa” saa nyt riittää tuohon.
`Pamina` on kyllä todella herkkis<3
Siemenestä kevät talvella kylvetty balkaninkohokki kerkisi vääntää vielä muutaman pienen kukkavarren. Kauniin sävyinen on värinsä<3
Myrkkyliljat avautuvat hiljalleen, vaikka joku onkin mennyt niitä vähän maistelemaan, hui!!
Kivikasan penkissä kukitaan vielä kauniisti.
Tuoksumiekkalilja on tehnyt ihan huimasti vielä uusia kukkavarsia. Kerkiävätköhän enää aukeamaan?!
Kivikko laajeni jälleen muutamalla kivellä. Tykkään niin tästä projektista, kun sitä voi jatkaa aina silloin kun siltä tuntuu ja hyviä kiviä sattuu eteen tulemaan. Koettelin voimiani tuon toiseksi ylemmän rivin keskimmäisen murikan kanssa ja olin jo luovuttaa. jotenkin vain sitten sain sen lopulta pungerrettua kottareihin:D
Kaunis tuo kermesmarja ja salaisen syreenimajan portaat näyttävät kivoilta.
Kaunista kukintaa! Ei uskoisi, että huomenna alkaa lokakuu.
Kiitos! Tuo kermesmarja on tehnyt runsaasti alleen siementaimia, sen kasvuvoima vain on niin hurja, etten tiedä haluanko sitä mihinkään muualle laittaakaan. Ei se muuten hurjastele, mutta varret kasvaa niin laahalle kesän aikana, että kaikki muu peittyy alle. Siis alkuja olisi tarjolla halukkaille:)
Hui, lokakuu tosiaan:(
Huikean värisiä nuo kermesmarjat. Kyllä se värittää vahvasti syksyä. Pidän noista vahvoista väreistä.
Portaita olet askarrellut ja painavia kiviä kannellut. Niitä on mukava tehdä syksyllä, kun on viileämpää. Kesällä on liian kuumaa noin raskaisiin töihin.
Joo on se ihan mahtavaa, että vielä luonto tarjoaa värien kirjoa meille, pian maisema muuttuukin sitten tasaisen harmaaksi 🙁 Huomenna alkaa lokakuu, plääh.
Onpa kauniit syyskuvat! Mikä kukka se "herkkis" on? En oikein pystynyt arvaamaan.
/Anja
Kiitos Arja! Harmittaa itsekin kun aina niin kiireellä näitä postauksia kirjoittelen ja ei tule laitettua aina kasvien nimiä esille. Herkkis on siis tuo tekstin yläpuolella, kuvassa oleva vuokko, Anemone hupehensis var. japonica 'Pamina'.
Onko kermesmarja syötävää? Jännän näköinen marja, en ole ennen nähnyt tuollaista :). Oho, sinulla kukkii punahatutkin vieläkin, sepä on sitkeä lajike!
Kiva projekti tuo kivimurikkapaikka, minäkin haluaisin kärrätä kaikki pihan lohkareet yhteen samaan paikkaan ''tilataideteokseksi''.
Siis Anja! Kiireessä näköjään kirjoittelenkin mitä sattuu.
tuo kivikkoprojektisi on kyl hyvä "kuntosali"!
Hei ! Blogissani on sinulle kiva haaste, käypäs kurkkaamassa .. 🙂
Hei Minna. Blogissani on sinulle haaste. Kiva jos käyt kurkkaamassa. Huomasin juuri, että olit saanut haasteen myös Tuulikilta. Nyt on näitä haasteita aika runsaasti liikkeellä.
Kermesmarja ei ole syötävä, lienee jopa myrkyllinen, jos nyt en ihan väärin muista. Hyvä lankojen värjäyskasvi se kuulemma on.
Tulipas hieno porraskäytävä! Ihanasti vielä kukkii.
Ihanaa kun pakkaset nyt ainakin vähäksi aikaa näyttäisivät hellittävän, pääsen jälleen joku päivä salilleni 😉 Viikonloppuna jumppasin talikon kanssa kasvimaan kimpussa. Aamupäivällä oli pinta vielä kohmeessa, joten virittelin jo vähän runkosuojiakin maan sulamista odotellessani. Puuhaa piisaa, hyvä niin<3
Kiitos haasteista, yritän jossakin välissä vastailla. Odotelkaa, vaan älkää pitkästykö ;D
Kiiots Maria! Valitettavasti kukinta on enää muisto vain:( Ärhäkät viikon kestäneet pakkaset veivät kaiken paitsi syysmyrkkyliljat. Ja Valio-myrskyssä kaatunut raita murskasi jo sitä ennen komean kermesmarjan. Kevät on jo kuitenkin mielessä<3
Mukavaa, että kävit vierailulla blogissani. Näin löysin tien tänne sinun luoksesi ja jään vakiolukijaksi.