Syötävä metsäpuutarha

Syötävä metsäpuutarha

Kasvata sato omassa minimetsässä! Satoisat marjat ja hedelmät kasvavat puutarhassa kuin koristekasvit, kun ne istutetaan ryhmiksi. Hedelmäpuu muodostaa syötävälle metsälle katon ja pensaat seinän. Maanpeittäjäksi sopivat matalat marjakasvit, kuten mesimarja.

Päärynä on toivepuu, jonka kestävät lajikkeet tuottavat satoa jopa IV-vyöhykkeellä. Keväisin päärynä on satumainen kukkapuu. Marjasinikuusama sisältää huiman määrän antioksidantteja ja flavonoideja. Perinteisen vadelman haastaa mustavadelma, jonka mehukkaat marjat kruunaavat loppukesän.
 
Piirros: Anni Pöyhtäri
 

 

Syötävä metsäpuutarha
Syötävä metsäpuutarha
  1. Päärynä ’Lada’ (Pyrus communis)
  2. Marjasinikuusama ’Hilma’ (Lonicera caerulea var. kamtschatica
  3. Mustavadelma ’Bristol’ (Rubus occidentalis)
  4. Mesimarjat ’Marika’ ja ’Mespi’ (Rubus arcticus)
Mustavadelma 'Bristol'
Mustavadelma ’Bristol’
Hunajamarja ’Hilma’

Marjasinikuusama ’Hilma’

Istutuksen kasvit

  1. Päärynä ’Lada’ (Pyrus communis) kuuluu satoisiin, terveisiin ja talvenkestäviin Makuisa-päärynöihin. Niissä yhdistyvät keskieurooppalaisten päärynöiden makeus ja suuri sato ussurinpäärynän erinomaiseen talvenkestävyyteen ja terveyteen. Päärynäpuut ovat myös koristepuita vitivalkoisine kukkineen ja loistavine syysväreineen. ’Lada’ on aikainen kesäpäärynä. Hedelmä on mehukas ja maukas, 100–110 g painava, kellanvihreä, auringon puolelta punainen. ’Lada’ sopii ruvenkestävänä luomuviljelyyn. Kasvupaikka aurinkoinen, tuore, keski- tai runsasravinteinen. Vyöhykkeet I–IV.
  2. Marjasinikuusama ’Hilma’ (Lonicera caerulea kamtschatica) on erittäin terveellinen ja helppohoitoinen marjapensas. Varhain keväällä puhkeavat kukat sietävät jopa -8 asteen pakkasen. Makeat ja mehukkaan herkulliset marjat alkavat kypsyä jo kesäkuussa. Marjat ovat tummansiniset, suuret, pitkulaiset, mutta keskeltä pulleat. ’Hilma’-hunajamarjalla on kauniin tiivis kasvutapa. Nopeakasvuinen pensas on täysikokoisena 1–1,5 m korkea ja noin metrin leveä. Leikkaustarve on vähäinen. Kasvupaikka aurinko tai puolivarjo, tuore, keskiravinteinen. Kestävä vyöhykkeillä I–VI.
  3. Mustavadelma ’Bristol’ (Rubus occidentalis) kukkii valkoisin kukin alkukesällä. Kiiltävän mustat, mehukkaat marjat kypsyvät heinä–syyskuussa. Marjoja pidetään maultaan yhtenä parhaista mustavadelmista. ’Bristol’ on itsepölytteinen, satoisa ja terve. Siitä kasvaa 1,5 m korkea pensas, jonka piikkiset rennot versot voi tukea vaikkapa säleikköön. Se ei leviä juurivesoista. Mustavadelma viihtyy parhaiten aurinkoisella paikalla tuoreessa, keski- tai runsasravinteisessa, hyvin läpäisevässä maassa. Vyöhykkeet I–III.
  4. Mesimarjat ’Marika’ ja ’Mespi’ (Rubus arcticus) ovat kesä–heinäkuussa vaaleanpunaisina kukkivia, matalia marjakasveja. Kukinta ja loistavan punainen ruskaväri tekevät mesimarjasta koristeellisen. Marjat kypsyvät noin 5–6 viikon kuluttua kukinnasta, ja pääsato valmistuu heinäkuun lopulla. Kasvupaikka aurinko tai puolivarjo; maa hapan, kevyehkö ja kosteutta pidättävä. Lannoita niukasti marjalannoitteella. Korkeus 10–25 cm.

Katso myös muut istutussuunnitelmat:

Esteetikon kukkakeidas
Pohjolan pikkumetsä

Siirry äänestämään >>

1 Comment

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.