Kärpäsloukku

Kärpäsloukku (Dionaea muscipula) , kuten muutkin lihansyöjäkasvit, on nerokas selviytyjä. Kasvin jokaiselle rakenteelle ja karvalle löytyy selitys.

Salamannopea saalistaja

Kärpäsloukku on helposti tunnistettava kasvi. Sen kitamaista ansaa ympäröivät hammasmaiset reunat. Kasvi pyydystää hyönteisiä napsauttamalla kitansa salamannopeasti kiinni.

Ansassa on sekä houkuttelevia mesirauhasia että liipaisinkarvoja. Ennen kidan sulkeutumista hyönteisen on koskettava lyhyen aikavälin sisällä kahdesti kidassa oleviin liipaisinkarvoihin. Niihin kohdistuva mekaaninen ärsytys aiheuttaa kidan sulkeutumisen. Kasvin kita ei kuitenkaan sulkeudu yksittäisestä karvan kosketuksesta, jotta kasvi ei menetä energiaa sulkeutuessaan turhaan.

Saalistettuaan hyönteisen kasvin entsyymit hajottavat saaliin ravinnokseen. Loukku aukeaa uudestaan 1–2 viikon päästä.

aurinko

lannoittamaton ja ilmava kasvualusta

kasvualustan tulee olla koko ajan märkä

Näin hoidat kärpäsloukkua

Huolehdi, että kasvualusta on aina märkä.
Kasvualustan tulee olla lannoittamatonta, ilmavaa ja hapanta.
Kärpäsloukku viihtyy kasvukaudella 10–35 asteessa.
Kasvi syö kesällä itsekseen hyönteisiä. Jos näin ei kuitenkaan käy, kasvia voi ruokkia kahden viikon välein esimerkiksi jauhomadoilla. Tämä ei ole kuitenkaan pakollista.
Kärpäsloukku vaatii erittäin runsaasti valoa.
Kesällä kasvin voi viedä ulos. Älä säikähdä, jos nopea olosuhteiden vaihdos punertaa lehtiä.

Kärpäsloukun talvilepo

Kasvin vihreät osat tummuvat loppusyksystä. Sitä ei tule säikähtää, koska se on täysin normaalia. Kasvi on vain vetäytymässä talvilevolle.

Kärpäsloukku viettää 3–4 kuukautta lepokautta, jolloin sopiva lämpötila on 0–5 c astetta. Siirrä kasvi siis loka–marraskuussa talvilevolle viileään kellariin tai jääkaappiin minigrip-pussissa.

Lähteenä käytetty Petokasvit.net-sivustoa.