Puut

Haapa

Upean ruskavärin omaava haapa (Populus tremula) vesoo runsaasti, mutta on monimuotoisuuden kannalta tärkeimpiä puulajeja.

Haavan lehtien havinaa

Luonnonvaraisesti kasvava metsähaapa (Populus tremula) on kapealatvainen, noin 15-metrinen puu, joka on vaatimaton kasvualustan suhteen. Puun tuulenkestävyys on melko hyvä.

Haavan lehdet havisevat pienessäkin tuulenvireessä. Puun lehdet puhkeavat punertavina myöhään keväällä ja ne varisevat jo aikaisin syksyn tullen. Haavalla on näyttävä kelta-punainen ruskaväri.

Vahvajuurinen ja runsaasti vesova haapa on paras sijoittaa kauas tontin reunoille. Haavikot ovat syntyneet usein siitä, kun yksittäiset haavat ovat levittyneet juurivesojensa avulla. Jotta välttyy haavan runsaalta vesomiselta puun kaatamisen yhteydessä, kannattaa puuta etukäteen kaulata, eli leikata osa puun kuoresta pois.

aurinko–puolivarjo

ravinteikas ja kosteutta pidättävä hiekkamulta

15–30 m

I–VIII

Pylväshaapa vaatii ympärilleen vain vähän tilaa.

Pylväshaapa – suvun suosituin koristepuu

Juurivesaton pylväshaapa (Populus tremula ’Erecta’) on sukunsa suosituin koristepuu, joka mahtuu helposti ahtaallekin paikalle kapealatvaisuutensa vuoksi.

Puu on nopeasti kasvava lajike, joka viihtyy auringossa tai puolivarjossa. Pylvähaapa on vaatimaton kasvualustansa suhteen, mutta se kasvaa nopeimmin ravinteikkaassa ja kosteutta pidättävässä hiekkamullassa. Pylväshaavan syysväri on keltainen.

Pylväshaapaa tarvitsee leikata vain harvoin.

Monipuolisuuden edistäjä

Haapa on monimuotoisuuden kannalta tärkeimpiä puulajeja. Puun kuorella on korkea pH-arvo, joten siinä elää vaateliasta jäkälälajistoa. Koska puu voi elää pitkään onttonakin, se on hyvä pesäpuu linnuille ja muille kolopesijöille.

Myös haavan lehdet ovat pH:ta nostavia, eli kalkitsevia. Kokeile kasata puun pudonneita lehtiä vaikkapa kalkista pitävien ryhmäruusujen juurelle talvisuojaksi!