Raparperi

Raparperi on monessa pihassa kevään ensimmäisiä kasvuunlähtijöitä. Satoisa, hapan herkku kasvaa koko maassa ja tyytyy varsin vähäiseen hoitoon. Lue vinkit raparperin kasvatukseen!

Raparperin kasvatus

Raparperi (Rheum rhabarbarum) on monivuotinen hyötykasvi, jonka lehtiruodit ovat maukkaimmillaan alkukesästä. Raparperi on yleensä hyvin satoisa ja varsia voi kerätä pitkin kesää, mutta älä korjaa koko kasvustoa kerralla. Raparperin lehtiruodit nykäistään irti kokonaisina käsin juuresta kiertämällä. Leikatessa tyngät saattavat pilaantua ja houkutella paikalle tuholaisia.

Raparperi ei ole kovin ronkeli kasvupaikkansa suhteen, ja se tuntuukin olevan keittiötarhan sitkeimpiä kasveja. Parhaimmillaan se kuitenkin tuottaa satoa, mikäli maa on multavaa, kosteutta pidättävää ja savipitoista. Aurinkoinen paikka on eduksi, mutta myös puolivarjo käy raparperille.

Muista varata raparperille runsaasti tilaa, sillä yksi taimi kasvaa helposti yli metrin levyiseksi. Ole kärsivällinen, sillä juurakko kasvaa alkuun hitaanlaisesti. Hyvää satoa pääset keräämään yleensä parin vuoden kuluttua istutuksesta.

Viihtyessään raparperi kasvaa reilusti yli metrin korkuiseksi ja levyiseksi. Huomioi, että raparperin lehdet ovat myrkyllisiä.

Raparperin hoito

Raparperi aloittaa kasvunsa varhain keväällä. Se peittää jo alkukesällä kasvualustansa ja pärjää hyvin rikkaruohoja vastaan.

Huolehdi, että raparperille riittää ravinteita. Paranna maata vuosittain maatuneella hevosenlannalla, kompostilla tai nurmisilpulla. Voit myös sekoittaa luonnonlannoitevalmisteita kasvualustaan keväällä.

Kastele raparperia, mikäli kasvualusta on heikosti vettä pidättävää tai tulee pitkiä, kuivia kausia. Tavanomaisena kesänä sopivalle paikalle istutettu raparperi ei kastelua kaipaa.

Kerää satoa hiljalleen, älä siis leikkaa koko kasvustoa kerralla. Raparperi kasvattaa komeat, korkeat kukkavarret. Jos leikkaat ne pois, juurakko vahvistuu ja seuraavan vuoden sato paranee.

Sekoita luonnonlannoitevalmisteet pintamultaan haraamalla. Suhteuta lannoitteen määrä kasvin kokoon. Noudata tuotepakkauksen annosteluohjeita. Kastelu nopeuttaa ravinteiden imeytymistä kasvualustaan.

Raparperilajikkeissa eroja

Eri lajikkeiden väri, oksaalihappopitoisuus ja sadon aikaisuus vaihtelevat. Jotkut lajikkeet ovat herkempiä kukkimaan kuin toiset. Kotipihojen vanhat raparperit ovat usein ’Queen Victoriaa’, joka on luotettava ja satoisa. Raparperi on sellainen kasvi, jota on ollut tapana jakaa naapureille tai tutuille tuliaisiksi – usein myös ottaa mukaan muuton yhteydessä. Näin vanhat kannat ovat säilyneet ja levinneet pitkään.

Jotkut uudet lajikkeet kuten ’Emblitz’ sisältävät vähemmän oksaalihappoa. Punaruotisissa lajikkeissa on enemmän antosyaania kuin vihreissä.