Isokirjopeippi eli värinokkonen on perinteikäs huonekasvi ja kesäkukka. Helppohoitoista kasvia on kasvatettu ikkunalaudoilla jo 1800-luvun lopulta saakka. Nykyään isokirjopeipin pistokkaita on runsain mitoin tarjolla, ja erilaisten lajikkeiden kirjo on melkoinen. Isokirjopeippien lehtien muodot ja väritykset vaihtelevat suuresti ja valikoimista voi löytää pronssin rusehtavista lehtivärityksistä aina limevihreään ja kirjaviin purppuran värisiin lehtiin.
Isokirjopeipin kasvattaminen
Nopeakasvuinen isokirjopeippi on erittäin helppohoitoinen. Ravinteikas ja ilmava kasvualusta sekä säännöllinen kastelu ovat hoidon peruspilareita. Kasteluvälit saavat olla melkolyhyitä, jotta kasvualusta pysyy koko ajan tasaisen kosteana. Liiallinen kuivuminen saa isokirjopeipin nuupahtamaan nopeasti. Kasvi sijoitetaan ikkunalaudalle tai muutoin mahdollisimman valoisalle paikalle, muttei suoraan auringonpaisteeseen. Auringon paahde saattaa viottaa kirjopeipin herkkiä lehtiä.
Pistokkaita latvotaan riittävän usein, jotta kasvi haaroittuu kauniisti ja tuuheutuu. Latvotut kasvin pätkät on helppo juurruttaa vesilasissa ja näin yhdestä kirjopeipin taimesta saa lukuisia pikkukasveja. Kasvin erikoisuutena on se, että sen ei anneta kukkia. Varhaiset kukkanuput leikataan pois heti niiden ilmestyttyä. Peipin kukinta haalistaa lehtien värityksen.
Isokirjopeippi kesän istutuksissa
Isokirjopeipin lehtien väritys tekee siitä kiehtovan ja näyttävän kesäkukan. Kasvia voi käyttää istutuksissa tuomaan kaivattua lehtivihreää, murrettua ja pehmeää pronssia tai piristämään purppurallaan. Kirjopeippien istutusväli on noin 20 cm. Tiivis istutus voi toimia kauniina kukkapenkin kehystäjänä tai reunustajana. Yksittäiskasvi ruukussa toimii kauniina parvekkeen tai terassin yksityiskohtana. Ruukkuistutusyhdistelmässä kirjopeippi toimii lisukekasvina. Monikäyttöiselle isokirjopeipille on lukuisia hyviä käyttökohteita. Syksyn tullen värikkään kasvin voi siirtää sisätilojen lämpöön ja kasvattaa valoisalla ikkunalaudalla huonekasvin tavoin.
